Suomen Golfliiton testi- ja valintaleirin 2002 tulosten yhteys kauden 2003 suoritustasoon nuorilla golfin pelaajilla

Antti Rimpiläinen, 2004. Suomen Golfliiton testi- ja valintaleirin 2002 tulosten yhteys kauden 2003 suoritustasoon nuorilla golfin pelaajilla. Johdatus omatoimiseen tutkimukseen, valmennus- ja testausoppi. Jyväskylän yliopisto, liikuntabiologian laitos. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää minkälaisia yhteyksiä testi- ja valintaleirillä mitatuilla ominaisuuksilla oli seuraavan kauden menestykseen golfissa. Vastaavaa tutkimusta ei ole Suomessa tehty ja tavoitteena oli löytää tieteellisiä perusteita testien merkityksen arviointiin ja eri osa-alueiden painottamiseen edustuspelaajien valinnoissa. Koehenkilöitä tutkimuksessa oli yhteensä 66, joista naispuolisia 24 ja miespuolisia 42. Testi- ja valintaleirillä kartoitettiin koehenkilöiden psyykkisiä ja fyysisiä ominaisuuksia, lajisuoritusten teknistä hallintaa ja yksilön toimintaa pelitilanteessa. Kirjalliset kokeet koskivat sääntöjä, valmennustietoutta ja lajitietoutta. Aikaisemmista saavutuksista huomioitiin edellisen kauden kilpailumenestys, kierroskeskiarvo aj kehittymm. en 3 vuoden aikana. Kun leirin eri osa-alueilta saatuja pisteitä verrattiin seuranneen kauden "Finnish amateur ranking" — pisteisiin, oli leirin kokonaispisteet vahvimmin yhteydessä menestykseen. Edellisen kauden näytöt ja kehittyminen, psyykkisten ominaisuuksien testi ja pelitesti olivat myös melko vahvasti yhteydessä kilpailumenestykseen. Kun tyttöjen ryhmää tarkastellaan erikseen, ainoa tilastollisesti merkitsevä yhteys menestymiseen oli lajitietouden kirjallisella kokeella. Poikien ryhmässä yhteispisteet ja edellisen kauden näytöt ja kehittyminen olivat voimakkaasti yhteydessä seuranneen kauden suoritustasoon. Muita pojilla vahvasti kilpailumenestykseen yhteydessä olevia osa-alueita olivat fyysisten ominaisuuksien testi, psyykkisten ominaisuuksien testi ja pelitesti. Tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä kilpailumenestykseen oli myös valmennustietouden kokeella ja kirjallisilla kokeilla yhteensä. Tulosten perusteella testipatteristoa tulisi vielä kehittää etsimällä pätevämpiä mittareita valintojen perusteiksi ja painottaa vahvemmin suorituskykyyn yhteydessä olevia testejä.