Show simple item record

dc.contributor.authorPollari, Terhi
dc.date.accessioned2009-07-31T05:04:07Z
dc.date.available2009-07-31T05:04:07Z
dc.date.issued2002
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/20767
dc.description.abstractPollari, Terhi. Hapenkulutuksen ja reiden lihasaktiivisuuden välinen yhteys pyöräilyssä. LFY.203 Johdatus omatoimiseen tutkimustyöhön —kurssin tutkielma. Liikuntabiologian laitos. Jyväskylän yliopisto. Hapenkulutuksen kasvun tietyssä harjoituksessa on monesti oletettu olevan yhteydessä lisääntyneeseen lihasaktiivisuuteen työskentelevissä lihaksissa. Vaikka täysin selvää näyttöä ei ole, uskotaan hapenkulutuksen kasvun johtuvan lisääntyneestä motoristen yksiköiden käyttöönotosta tai syttymistiheydestä tehokkaan harjoituksen aikana. Hapenkulutusta ja lihasaktiivisuutta on tutkittu polkupyöräilyssä kuormilla, jotka ovat laktaattikynnystason kummallakin puolella. Tiettävästi pyöräilyssä ei kuitenkaan ole tutkittu hapenkulutuksen ja lihasaktiivisuuden välisiä yhteyksiä sekä eri suuruisilla submaksimaalisilla kuormilla että maksimaalisella kuormalla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää hapenkulutuksen ja lihasaktiivisuuden välistä yhteyttä submaksimaalisessa ja maksimaalisessa pyöräilyssä eli onko pyöräilyn taloudellisuudesta kertovan hapenkulutuksen kasvu yhteydessä reisilihaksen (VM, VL, RF, BF) motoristen yksiköiden toiminta-aktiivisuuden lisääntymiseen. Lisäksi selvitettiin polvenojentajalihasten maksimivoimantuottokyvyn ja itse valitun polkunopeuden vaikutuksia hapenkulutukseen polkupyöräilyssä. Koehenkilöinä oli nuoria, terveitä, fyysisesti aktiivisia miehiä (n = 8) (ikä 23±2 v, pituus 182±7 cm, paino 77,6±9,5 kg). Koehenkilöt polkivat kolmella submaksimaalisella kuormalla (40%, 60% ja 80% maksimikuormasta) ja maksimaalisella kuormalla, j olloin heiltä mitattiin hapenkulutuksen lisäksi reisibhasten EMG-aktiivisuuksia. Tulokset osoittivat, että ainoastaan muutama yksittäinen lihasaktiivisuus oli yhteydessä hapenkulutukseen siten, että hapenkulutuksen kasvaessa suhteellinen lihasaktiivisuus pieneni (r = -0.69-0,70). Itse valittu polkunopeus oli yhteydessä hapenkulutukseen ainoastaan maksimikuormalla poljettaessa (r = 0,70). Polvenojentajien maksimivoima ja —voimantuottonopeus ei ollut yhteydessä minkään kuormitustason hapenkulutukseen. Täten voidaan päätellä, että muutoksia hapenkulutuksessa eri kuormitustasoilla poljettaessa ei kovinkaan vahvasti voida selittää lihasaktiivisuuksien muutoksilla.fi
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherPyöräilyfi
dc.subject.otherhapenkulutusfi
dc.subject.otherEMGfi
dc.subject.otherpolkunopeusfi
dc.subject.otherisometrinen voimantuottokyky.fi
dc.titleHapenkulutuksen ja reiden lihasaktiivisuuden välinen yhteys pyöräilyssä
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-200907303047
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotKandidaatintutkielmafi
dc.type.ontasotBachelor's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikuntabiologian laitosfi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineValmennus- ja testausoppifi
dc.rights.accesslevelopenAccessen


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record