| dc.contributor.author | Anttonen, Ritva | |
| dc.date.accessioned | 2009-05-12T10:01:23Z | |
| dc.date.available | 2009-05-12T10:01:23Z | |
| dc.date.issued | 2009 | |
| dc.identifier.isbn | 978-951-39-3563-4 | |
| dc.identifier.other | oai:jykdok.linneanet.fi:1085445 | |
| dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/20069 | |
| dc.description.abstract | The purpose of my research is to describe and to understand the prejudices and discrimination faced by the Finnish Roma entrepreneurs in the business activities. The research aims to answer the main question: What are the positive and negative perceptions the Finnish Roma have received from the business activities as entrepreneurs?The starting point of my phenomenographical research is social marginality, because, according to the general understanding, the population of the Roma is still in the margins of the Finnish society. In my research, I am considering the marginality from the point of view of Finnish Roma entrepreneurs.The entrepreneurs interviewed had experienced prejudice and discrimination in interactions with revenue offices, TE-Centres (Employment and Economic Development Centre), city councils, banks, insurance companies, suppliers, retailers, customers and with competitors.Those entrepreneurs whose customers come from the whole of the population and whose business activities do not have anything to do with horse management had experienced more prejudice and discrimination. As the business activities continued, the prejudice and discrimination decreased in interaction with all others but the consumers.Roma entrepreneurs are not yet treated equally with majority in competition on the filed of entrepreneurship in Finland. The shared perception of the entrepreneurs was that the best way of diminishing prejudices is intercourse of the Roma and the majority when it is possible to get familiarity in personal level. | en |
| dc.description.abstract | Ritva Anttonen kuvasi väitöskirjatutkimuksessaan suomalaisten romaniyrittäjien kohtaamia ennakkoluuloja ja syrjintää yritystoiminnassa. Tärkeimpänä tulevaisuuden kehityskaarena Anttonen nimeää luottamuksen rakentamisen pää- ja romaniväestön välille ennakkoluulojen ja syrjinnän poistamiseksi.Tutkimusaineisto muodostui seitsemän pohjanmaalaisen ja keskisuomalaisen yrittäjän kertomuksista. Yritysten toimialat olivat huonekalujen tehdastuotanto, ravihevosrattaiden valmistus, perinteisten romanihameiden ompelu, autovarusteiden myynti, käytetyn auton kauppa, hevosten kasvatus, siitostoiminta, raviurheilu, kiinteistöjen vuokraus, sekä polttopuu-, kiinteistö- ja tonttikauppa. Haastatellut romaniyrittäjät suhtautuivat tulevaisuuteen yleensä ottaen valoisasti. Anttosen mukaan monilla romaneilla on yritystoiminnassa tarvittavia vahvuuksia. He ovat ahkeria, oma-aloitteisia, sosiaalisia ja hyviä käymään kauppaa. Romaneja, joilla on ajatuksissa yritystoiminnan aloittaminen, tulisikin Anttosen mukaan tukea ja rohkaista hankkimaan tarvittava liiketoimintaosaaminen ja aloittamaan yritystoiminta.Haastatelluilla yrittäjillä oli kokemuksia ennakkoluuloista ja syrjinnästä niin yhteistyötahojen, rahoittajien, asiakkaiden kuin kilpailijoiden kanssa. Huonoja kokemuksia oli eniten niillä yrittäjillä, joiden asiakaskuntana toimi koko väestö. Mikäli henkilö ei tunne romaneja tai romanikulttuuria, suhtautuu hän tutkimuksen mukaan usein ennakkoluuloisesti ja syrjivästi romaniväestöön ja näin myös romaniyrittäjiin. Haastatelluilla oli myös positiivisia kokemuksia ennakkoluulottomuudesta sekä ennakkoluuloista eroon pääsemisestä, ja vuorovaikutuksen yhteistyökumppaneiden kanssa koettiinkin sujuvan hyvin heti, kun luottamus oli syntynyt osapuolten välille.Tutkimukseen haastateltujen romaniyrittäjien käsitysten mukaan romaneihin kohdistuvien ennakkoluulojen syynä ovat sekä pääväestön tietämättömyys romanikulttuurista että romaniväestön ennakkoluulot pääväestöä kohtaan. Yrittäjät pitivät luottamuksen rakentamista ratkaisuna ennakkoluuloihin. Luottamuksen rakentaminen käsitettiin enemmän romaniväestön tehtäväksi, mutta myös pääväestön toivottiin osallistuvan siihen.Molemminpuolinen luottamus olisi tutkimuksen mukaan saavutettavissa romanien ja pääväestön yhteistyöllä. Ennakkoluulojen poistaminen nähtiin ratkaisuna syrjintään, sillä syrjinnän koettiin vähenevän ennakkoluulojen hälvetessä. Haastateltavien yrittäjien mukaan ennakkoluulot poistuvat parhaiten lisäämällä pääväestön ja romaniväestön välistä vuorovaikutusta. | fi |
| dc.format.extent | 199 sivua | |
| dc.language.iso | fin | |
| dc.publisher | Jyväskylän yliopisto | |
| dc.relation.ispartofseries | Jyväskylä studies in business and economics | |
| dc.relation.isversionof | ISBN 978-951-39-3505-4 | |
| dc.subject.other | Fenomenografia. | |
| dc.title | "Manne takaraivossa" : ennakkoluulot ja syrjintä suomalaisten romaniyrittäjien kokemana : fenomenografinen tutkimus | |
| dc.type | Diss. | |
| dc.identifier.urn | URN:ISBN:978-951-39-3563-4 | |
| dc.type.dcmitype | Text | en |
| dc.type.ontasot | Väitöskirja | fi |
| dc.type.ontasot | Doctoral dissertation | en |
| dc.contributor.tiedekunta | Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu | fi |
| dc.contributor.tiedekunta | Jyväskylä University School of Business and Economics | en |
| dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
| dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
| dc.contributor.oppiaine | Yrittäjyys | fi |
| dc.subject.method | Fenomenografia | |
| dc.relation.issn | 1457-1986 | |
| dc.relation.numberinseries | 79 | |
| dc.rights.accesslevel | openAccess | fi |
| dc.subject.yso | romanit | |
| dc.subject.yso | yrittäjät | |
| dc.subject.yso | yritystoiminta | |
| dc.subject.yso | ennakkoluulot | |
| dc.subject.yso | stereotypiat | |
| dc.subject.yso | syrjintä | |
| dc.subject.yso | etniset vähemmistöt | |
| dc.subject.yso | identiteetti | |
| dc.subject.yso | kulttuurierot | |
