Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorLaine, Tanja
dc.date.accessioned2009-04-14T14:46:38Z
dc.date.available2009-04-14T14:46:38Z
dc.date.issued2008
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/19909
dc.description.abstractLaine, Tanja 2008. Perimän ja liikuntaharjoittelun vaikutus ulomman reisilihaksen lihassolutyyppeihin ja kapillarisaatioon. Liikuntafysiologian kandidaatin tutkielma. Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto, 34s. Tutkimuksissa on havaittu, että perimä vaikuttaa lihassolutyyppien jakaumaan ja kapillaritiheyteen (Rico-Sanz ym. 2003). Monet tutkimukset ovat kuitenkin havainneet myös erityyppisten harjoitusten muokkaavan erityisesti II-tyypin solujen jakaumaa (mm. Liu ym. 2002) ja kasvattavan kapillaarien määrää (mm. Zoladz ym. 2005). Tämän tutkimuksen tarkoituksena onkin selvittää, määrittääkö perimä vai liikunta-aktiivisuus enemmän ihmisen lihassolutyyppijakaumaa ja kapillaaritiheyttä. Koehenkilöinä oli 10 kaksosparia, joista toinen oli ollut merkittävästi toista aktiivisempi 30-vuoden seurantajakson aikana (METka aktiivinen (A): 11,4 ± 3,0 vs. inaktiivinen (I): 2,0 ± 1,9, p<0,001). Koehenkilöiltä otettiin vastus lateraliksesta lihasbiopsianäyte, josta analysoitiin ATPaasi värjäyksen perusteella viisi lihassolun alatyyppiä ja kapillaarit laskettiin immunohistokemiallisesta CD31-värjäyksestä. Lisäksi koehenkilöiltä mitattiin VO2max epäsuoralla polkupyöräergometritestillä sekä kehonkoostumusta ja veren kolesterolipitoisuudet. Saatujen tulosten perusteella kaksoset eivät eronneet tilastollisesti merkitsevästi toisistaan lihassolujakauman tai mm2 kohden lasketun kapillaarimäärän suhteen. Sen sijaan tilastollisesti merkitseviä eroja saatiin kaksosparien rasvaprosenteissa (A: 19,9 ± 5,9 % vs I: 25,5 ± 5,6 %, p=0,019), HDL-LDL –suhteessa (A: 0,59 ± 0,2 vs I: 0,46 ± 0,15, p=0,014) ja VO2max:ssä (A: 33,6 ± 5,2 ml/kg/min vs. I: 29,3 ± 4,1 ml/kg/min, p<0,05). Tilastollisesti merkitsevät korrelaatiot saatiin viskeraalisen rasvan ja HDL-LDL –suhteen välille (r=-0,73, p<0,001) sekä viskeraalisen rasvan ja I-tyypin solujen määrän välille (r=-0,46, p=0,044). Myös seurantajakson aikaisen aktiivisuuden keskiarvo (METka) ja VO2max:n välinen korrelaatio oli tilastollisesti merkitsevä (r=0,52, p=0,023). Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että lihassolujen tyypit ja kapillaarien määrä ovat suurelta osin perimän määräämiä, eikä ainakaan yleisellä liikunnallisella aktiivisuudella voida niihin juuri vaikuttaa. Vaikka solutyypillä on yhteyttä mm. viskeraalisen rasvan määrään, on elintapojen ja liikuntaharjoittelun merkitys terveydelle kiistaton. Tämä näkyy mm. terveyden kannalta parempana kehonkoostumuksena ja kolesteroliarvoina sekä parantuneena hapenottokykynä.en_US
dc.format.extent36 s.
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherkapillaariten_US
dc.subject.otherlihassoluten_US
dc.subject.otherperimäen_US
dc.titlePerimän ja liikuntaharjoittelun vaikutus ulomman reisilihaksen lihassolutyyppeihin ja kapillarisaatioon
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-20094141431
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotKandidaatintutkielmafi
dc.type.ontasotBachelor's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikuntabiologian laitosfi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineLiikuntafysiologiafi
dc.rights.accesslevelopenAccessen


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot