Näkymätön ERP : taloudellisen toiminnanohjauksen rakentuminen

Abstract

ERP systems (Enterprise Resource Planning systems) are one of the most central elements in the organizations nowadays. However, at the present management accounting literature ERP system has been mostly taken for granted and relatively uncritically. Therefore, this study takes a new approach to the ERP system as an integration of human and non-human actors. The theoretical framework of this study is based on actor-network theory (ANT), object studies of science and technology literature and definition of invisibility. At the empirical part of this study the formation of ERP has been illustrated from the perspectives of three actors, which are ERP system vendor, top management and final end users.This study represents that integration in ERP means not only integration between the software modules and organizations, but also integration between invisible realities. At the same time this study illustrates, how the form of ERP is changing from the idea to the fact. In practice, ERP system vendor defines the ERP-idea, top management acts as a gatekeeper and a decision maker, and final end users give it form in production.In this process both ERP system vendors’ ‘wonderful reality’ and ‘reality of danger’, top management’s ‘reality of orientation’ and ‘reality of today’, and final end users’ ‘reality of white collars’ and ‘reality of blue collars and factories’ have their own roles. This means that ERP will not be constructed only in objective time and place as has been thought so far, but also in subjective time and place, which has been represented in this study.

Henri Teittinen tutki väitöskirjassaan toiminnan ja talouden ohjausjärjestelmän, ERP-järjestelmän rakentumista liiketoiminnan ohjauksen keskiöön. Hän havaitsi, että järjestelmätoimittajien, liikkeenjohdon ja loppukäyttäjien visioilla ja käytännön toteuttamisella on selkeä ristiriita. Haasteellista tässä on erityisesti PK-yrityksiä ajatellen se, että ERP-järjestelmiä hankitaan ja pyritään käyttöönottamaan standardimuotoisina.Teittisen tutkimus osoittaa, että standardimuotoisen ERP-järjestelmän avulla toteutettavan toiminnan ja talouden ohjauksen rakentumisen haasteena on huomattavasti monitahoisempi ja nopeasti ympäristöönsä mukautuva tuotantoympäristö kuin mitä järjestelmätoimittajien ja liikkeenjohdon visioissa hahmotellaan. Järjestelmätoimittajat luovat kuvaa ihanteellisesta toiminnan ja talouden ohjauksen todellisuudesta, johon liikkeenjohto asemoi organisaation, mutta varsinainen tuotantokäyttö osoittaa, että näiden todellisuuksien välillä on olemassa ristiriita.ERP-järjestelmät (esim. SAP R/3) ovat tänä päivänä yritysten keskeisintä infrastruktuuria. Perinteisesti ERP-järjestelmä ymmärretään kokonaisvaltaisena tietojärjestelmänä, jossa toiminnalliset moduulit kuten taloushallinto, tuotanto, logistiikka, asiakashallinta, henkilöstöhallinto, myynti, huolto jne. ovat saumattomasti integroitu toisiinsa. Käytännössä organisaatioiden toimintaa ja taloutta ohjataan tällaisten massiivisten ERP-järjestelmien avulla.Teittinen kritisoi tutkimuksessaan erityisesti sitä, että aikaisemmissa tutkimuksissa näitä toiminnan ja talouden ohjausjärjestelmiä käsitellään varsin yksipuolisesti ja kritiikittömästi. ERP-järjestelmät otetaan ikään kuin annettuina ja lähes itsestäänselvyyksinä. Teittinen tuo tutkimuksessaan esiin sen, että ERP-järjestelmä ei ole vain erilaisista modulaarisista toiminnoista rakentuva ohjausjärjestelmä vaan myös sosiaalisesti rakentuva kokonaisuus. Toiminnan ja talouden ohjauksen rakentumista ei siten tule mieltää vain standardimuotoisen ERP-järjestelmän käyttöönottamiseksi vaan sosiaalisesti rakentuvaksi prosessiksi.Tutkimuksen tarkoitus on ollut avata uusi näkökulma tämän hetken keskeisimpään laskentatoimen tietojärjestelmään, ERP-järjestelmään. Aihetta onkin tarkasteltu uudelta näkökulmalta, inhimillisten ja ei-inhimillisten toimijoiden muodostamana kokonaisuutena. Tutkimuksen tavoite on ollut lisätä ymmärrystämme siitä, minkälainen objekti ERP on: minkälaisessa teknologioiden, ihmisten ja mahdollisesti muiden toimijoiden vuorovaikutuksessa ERP rakentuu ja minkälaisissa näkymättömissä toimijamaailmoissa ERP muodostuu.Tutkimuksen lähestymistapa on toimijaverkostoteoreettinen case-tutkimus. Tutkimuksen empiirinen osio rakentuu kolmen keskeisen toiminnan ja talouden ohjausjärjestelmään liittyvän toimijan ympärille, joita ovat järjestelmätoimittaja, liikkeenjohto ja järjestelmän lopulliset käyttäjät. Näiden toimijoiden kautta havainnollistetaan ja tulkitaan monitahoisen ja laajan ERP-kokonaisuuden rakentumista ja avataan uusi näkökulma siihen, mitä ERP on.