Faces in the looking glass: EFL and CLIL-students as English speakers

Tämän laadullisen proseminaari-tutkielman tarkoituksena oli tutkia ja vertailla lukion kolmasluokkalaisten, englantia vieraana kielenä opiskelevien (EFL) sekä vieraskielistä opetusta (CLIL) saavien opiskelijoiden, kokemuksia ja näkemyksiä itsestään englannin kielen puhujina. Tutkimukseen osallistui kaksi EFL-opiskelijaa ja kaksi CLIL-opiskelijaa, joita kutakin haastateltiin avoimien, opiskelijoiden käsityksiä kartoittavien kysymysten avulla. Haastattelut toteutettiin suomen kielellä ja nauhoitettiin analyysia varten. Analyysi- ja käsittelyosuudessa tarkasteltiin vastauksissa esille nousseita teemoja, joita olivat yleiskäsitys omasta suullisesta englannin kielen taidosta, kyky ilmaista itseä englanniksi, ominaispiirteet englannin puhujana, virheet puheessa, päämäärät englannin puhujana sekä englannin kielen vaikutus identiteettiin. Tutkielman viitekehyksenä käytettiin määritelmiä ja aiempaa tutkimusta EFL- ja CLIL-opetuksesta sekä suullisesta kielitaidosta ja oppijaidentiteetistä. Englanti vieraana kielenä (EFL) viittaa perinteiseen vieraan kielen opetukseen, jossa englannin kieli on pääasiallinen tarkastelun ja opetuksen kohde. Vieraskielisessä opetuksessa (CLIL) sen sijaan englannin kieli toimii opetuksen ja oppimisen välineenä muita aineita opiskeltaessa. Vieraskielisen opetuksessa tavoitteena on siis samanaikaisesti mahdollistaa sekä vieraan kielen että opetettavan aineen sisällön oppiminen. Aiempien tutkimustulosten linjan mukaisesti tähänkin tutkimukseen osallistuneet EFL-opiskelijat osoittautuivat epävarmoiksi, kun taas CLIL-opiskelijat varmoiksi ja sujuviksi englannin puhujiksi. EFL-opiskelijat eivät myöskään nähneet englannin kielen olevan suuresti kytköksissä heidän identiteettiinsä, kun taas CLIL-opiskelijat arvioivat sillä olevan suuren vaikutuksen heidän identiteettinsä kehitykseen. Yleisesti ottaen CLIL-opiskelijoilla näytti olevan läheisempi ja tarkemmin määritelty suhde englannin kieleen sekä positiivisemmat käsitykset itsestään suhteessa siihen kuin EFL-opiskelijoilla. Koska tässä tutkielmassa haastateltavia oli vain neljä, tuloksia ei voitu yleistää koskemaan kaikkia EFL- ja CLIL-opiskelijoita. Tarvetta olisikin jatkotutkimukselle, jossa kerättäisiin laajempi aineisto. Näin voitaisiin tehdä luotettavampia johtopäätöksiä englantia vieraana kielenä opiskelevien sekä vieraskielistä opetusta saavien opiskelijoiden näkemyksistä itsestään englannin puhujina.