Tiedon omistaminen on valtaa : globalisoituvan patenttijärjestelmän poliittinen moraalitalous ja globaali kapitalismi

Abstract

Globalisoituvassa patenttijärjestelmässä ei ole kyse globaalin kapitalismin teknisestä yksityiskohdasta, vaan merkittävästä yhteiskunnallisesta kysymyksestä. Tämän havaitsi Ilkka Kauppinen sosiologian väitöskirjassaan tutkiessaan globalisoituvaa patenttijärjestelmää ja Maailman kauppajärjestön (WTO) vuonna 1994 hyväksymää sopimusta teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista (TRIPS).Kehitysmaissa elävien ihmisten kannalta ongelmallisimmat patentit koskevat esimerkiksi maataloutta ja lääketeollisuutta, koska patentit mahdollistavat näillä aloilla tuotettavien elintärkeiden hyödykkeiden monopolihinnoittelun. Patenttijärjestelmällä on yhteytensä myös ilmastonmuutokseen, koska se voi hidastaa ympäristöystävällisemmän teknologian käyttöönottoa kehitysmaissa.- Aineettoman omaisuuden omistusoikeuksiin liittyvät kiistat tulevat jatkossa todennäköisesti vain lisääntymään, koska esimerkiksi Yhdysvaltojen tavoitteena on globaalisti harmonisoidun ja entistä vahvemman patenttilainsäädännön aikaansaaminen, Kauppinen arvioi. Kauppisen mukaan taloudellisessa globalisaatiossa ei ole kyse vapaaseen kilpailuun perustuvasta markkinataloudesta. Se on päinvastoin globaalin kapitalismin epätasaista ja ennalta määräytymätöntä rakentumista, johon sisältyy taipumus monopolien syntymiseen.- Tietoa ja informaatiota aidataan yksityisomaisuudeksi ja kauppatavaraksi esimerkiksi bio- ja informaatioteknologian aloilla aiempaa laaja-alaisemmin ja systemaattisemmin, Kauppinen toteaa.Taloudellisesti arvokkaan tiedon omistaminen esimerkiksi patenttien muodossa edesauttaa sekä hyödykkeiden käytön että niiden tuotannon ja markkinoiden kontrollointia. Tämä taas voi johtaa monopolien tai vähintään oligopolien muodostumiseen ja markkinoiden keskittymiseen. Globaali tietopohjainen kapitalismi ja globalisoituva patenttijärjestelmä ovatkin saaneet osakseen monenlaista kritiikkiä. Kritiikki vaihtelee vaatimuksista luopua patenteista kokonaan pyrkimyksiin vahvistaa pakkolisensointia ja lyhentää patenttien voimassaoloaikaa. Patenttijärjestelmään kohdistuva kritiikki on ollut vahvaa erityisesti kehitysmaissa sekä yhteiskuntatieteilijöiden ja yhteiskunnallisten liikkeiden keskuudessa.Tutkimuksessaan Kauppinen havaitsi, että tietopohjaisen kapitalismin kannalta keskeisen TRIPS:n rakentamisen tärkeimpiin toimijoihin lukeutui tuolloin poikkikansallistumassa olleen, sisäisesti epäyhtenäisen kapitalistiluokan keskenään kilpailevia ryhmittymiä, jotka onnistuivat sopimaan erimielisyytensä TRIPS:n ja yleisemmin aineettoman omaisuuden sääntelyn globaalivaiheen aikaansaamiseksi.- Ohjaako yliopistojen kehitysstrategioita yksityisomaisuudeksi aidatun vai julkishyödykkeeksi mielletyn tiedon tuottamisen tukeminen? Olemmeko siirtyneet jo ”akateemisen kapitalismin” aikakauteen, jossa keskeistä on ulkoisen rahoituksen turvaaminen ja julkisrahoitteisen tutkimustoiminnan liiketoiminnallistaminen esimerkiksi tutkimustulosten lisääntyvän patentoinnin välityksellä, Kauppinen kysyy.

This study examines the privatization and commodification of knowledge in the context of global capitalism. The first part of the study examines global knowledge-based capitalism. It is argued that contemporary global capitalism represents a qualitatively new phase of capitalism. Furthermore, the first part of the study develops the concepts of open social systems and moral economy. It is argued in the study that social systems are only relatively open and the main sources of their openness are agency, impurities, and multiple mechanisms. The further development of Andrew Sayer´s concept of moral economy made in the study is based on the idea that in order to study capitalism as a relatively open socio-economic system the concepts of power and institution should be involved more strongly on the moral economic approach. The second part of the study examines the relevance of the moral economic approach for the studying of modern biotechnology and the related intellectual property rights.The third part of the study examines the globalizing patent system and the generative, identity neutral process called the global phase of the possession-taking of intellectual property. It is argued in the study that World Trade Organization´s agreement on Trade Related Aspects of Intellectual Property Rights (TRIPS) is a central part of this process, since TRIPS both makes it possible to patent new entities and strengthens the rights of patent holders on the global level. It is also argued that the global phase of possession-taking of intellectual property maintains inequality within the globalizing patent system.This study defends the argument that global knowledge-based capitalism involves a tendency towards monopolization. This argument is based on the framework that presents an attempt to make a synthesis of the ideas presented in the existing social scientific literature, which usually has its focus either on TRIPS and the globalizing patent system or on the relations between accumulation and knowledge.