Tiedon omistaminen on valtaa : globalisoituvan patenttijärjestelmän poliittinen moraalitalous ja globaali kapitalismi

Globalisoituvassa patenttijärjestelmässä ei ole kyse globaalin kapitalismin teknisestä yksityiskohdasta, vaan merkittävästä yhteiskunnallisesta kysymyksestä. Tämän havaitsi Ilkka Kauppinen sosiologian väitöskirjassaan tutkiessaan globalisoituvaa patenttijärjestelmää ja Maailman kauppajärjestön (WTO) vuonna 1994 hyväksymää sopimusta teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista (TRIPS).Kehitysmaissa elävien ihmisten kannalta ongelmallisimmat patentit koskevat esimerkiksi maataloutta ja lääketeollisuutta, koska patentit mahdollistavat näillä aloilla tuotettavien elintärkeiden hyödykkeiden monopolihinnoittelun. Patenttijärjestelmällä on yhteytensä myös ilmastonmuutokseen, koska se voi hidastaa ympäristöystävällisemmän teknologian käyttöönottoa kehitysmaissa.- Aineettoman omaisuuden omistusoikeuksiin liittyvät kiistat tulevat jatkossa todennäköisesti vain lisääntymään, koska esimerkiksi Yhdysvaltojen tavoitteena on globaalisti harmonisoidun ja entistä vahvemman patenttilainsäädännön aikaansaaminen, Kauppinen arvioi. Kauppisen mukaan taloudellisessa globalisaatiossa ei ole kyse vapaaseen kilpailuun perustuvasta markkinataloudesta. Se on päinvastoin globaalin kapitalismin epätasaista ja ennalta määräytymätöntä rakentumista, johon sisältyy taipumus monopolien syntymiseen.- Tietoa ja informaatiota aidataan yksityisomaisuudeksi ja kauppatavaraksi esimerkiksi bio- ja informaatioteknologian aloilla aiempaa laaja-alaisemmin ja systemaattisemmin, Kauppinen toteaa.Taloudellisesti arvokkaan tiedon omistaminen esimerkiksi patenttien muodossa edesauttaa sekä hyödykkeiden käytön että niiden tuotannon ja markkinoiden kontrollointia. Tämä taas voi johtaa monopolien tai vähintään oligopolien muodostumiseen ja markkinoiden keskittymiseen. Globaali tietopohjainen kapitalismi ja globalisoituva patenttijärjestelmä ovatkin saaneet osakseen monenlaista kritiikkiä. Kritiikki vaihtelee vaatimuksista luopua patenteista kokonaan pyrkimyksiin vahvistaa pakkolisensointia ja lyhentää patenttien voimassaoloaikaa. Patenttijärjestelmään kohdistuva kritiikki on ollut vahvaa erityisesti kehitysmaissa sekä yhteiskuntatieteilijöiden ja yhteiskunnallisten liikkeiden keskuudessa.Tutkimuksessaan Kauppinen havaitsi, että tietopohjaisen kapitalismin kannalta keskeisen TRIPS:n rakentamisen tärkeimpiin toimijoihin lukeutui tuolloin poikkikansallistumassa olleen, sisäisesti epäyhtenäisen kapitalistiluokan keskenään kilpailevia ryhmittymiä, jotka onnistuivat sopimaan erimielisyytensä TRIPS:n ja yleisemmin aineettoman omaisuuden sääntelyn globaalivaiheen aikaansaamiseksi.- Ohjaako yliopistojen kehitysstrategioita yksityisomaisuudeksi aidatun vai julkishyödykkeeksi mielletyn tiedon tuottamisen tukeminen? Olemmeko siirtyneet jo ”akateemisen kapitalismin” aikakauteen, jossa keskeistä on ulkoisen rahoituksen turvaaminen ja julkisrahoitteisen tutkimustoiminnan liiketoiminnallistaminen esimerkiksi tutkimustulosten lisääntyvän patentoinnin välityksellä, Kauppinen kysyy.