Uutisten arkkitehtuuri : sanomalehden ulkoasun rakenteiden järjestys ja jousto

Hannu Pulkkinen paneutuu väitöskirjassaan vähän tutkittuun alueeseen, sanomalehden ulkoasuun.- Paperilehtien vahvuudet ovat niiden mahdollisuudessa tehdä jäsentyneitä, kokoavia ja monimuotoisia esityksiä. Esittämistapoja voidaan kehittää edelleen, vaikka itse lehden perusmuoto on ollut olemassa jo pitkään, Pulkkinen toteaa.Ulkoasun uudistuksien pääsyiksi lehdet ilmoittivat lehtien nykyaikaistamisen ja selkiinnyttämisen. Lehdissä ymmärretään, että pelkkä ulkoasun kohentaminen ei riitä ja siksi sisällön kehittäminen on entistä keskeisempi osa uudistusprosessia. Lehdet ovat myös pyrkineet vahvistamaan uutisten asemaa. Sisällön ja esitystapojen syvempi muuttaminen ei kuitenkaan ole helppoa.Skandinaviassa on pienempään sivukokoon siirtyminen ollut keskeinen uudistuskeino ja lukijat ovat ottaneet sen myönteisesti vastaan. Suomessa ilmoitusmyynnin riskit ovat jarruttaneet formaattimuutoksia. Analyysit osoittavat, että tabloidikoko antaa uusia mahdollisuuksia ilmoitussijoittelulle ja palvelee siten myös ilmoittajan etua.- Tabloidiin siirtyminen ei ole johtanut uutisten typistymiseen tai sisällön tabloidisaatioon, niin kuin on pelätty. Yllättävää kyllä, keskeiset jutut ja kuvat voivat saada tabloidin sivuilla jopa suuremman tilan kuin isossa sivukoossa, Pulkkinen havaitsi.Sanomalehden tuotanto ja esillepano vaativat lehden rakenteilta sekä järjestystä että joustoa. Historiallisesti suuret ulkoasumuutokset on tehty tilanteissa, joissa joko järjestyksen tai jouston rakenteet ovat estäneet lehden kehitystä. Tällöin lehti on omaksunut uudet periaatteet materiaalinsa järjestämiseen.Nykyinen lehtimuoto perustuu journalistisen hierarkian ja lohkotaiton tuomaan järjestykseen. Joustoa esillepanoon on saatu lohkojen ja palstoituksen muuntelulla ja aikakauslehdistä omaksutuilla taittotavoilla. Internetissä toimivan lehden ongelma on rajallinen sivukoko, rajoittunut typografia ja esitysten pirstoutuminen. Ratkaisuja haetaan verkon käyttöliittymien kehittämisestä ja ns. sähköisestä sanomalehdestä.Viime vuosina päivälehdet ovat pyrkineet vahvistamaan sisällön ja ulkoasun hierarkiaa. Uutissivujen analyysi osoitti, että monissa tapauksissa lehden journalistinen ja visuaalinen hierarkia voivat joutua myös ristiriitaan. Näin käy esimerkiksi silloin, kun sivun visuaalinen fokus sijoittuu sivun pääaiheen ulkopuolelle. Viestinnällisiä ongelmia syntyy usein myös siksi, että kuvat ja otsikot eivät puhu samasta asiasta. Päivälehdissä lähes joka toisessa sivun pääjutussa kuva ei yhdisty otsikkoon.- Näyttää siltä, että 1900-luvulla kehitetty lehden moderni muoto ja sen journalistisesti ohjatut rakenteet ovat murenemassa. Visuaalisuuden korostus vaikuttaa juttujen painotuksiin, aihevalintoihin ja näkökulmiin. Juttujen jakaminen osiin ja uusien esitystapojen käyttö palvelevat lukijaa, mutta ne voivat johtaa myös esitysten pirstoutumiseen ja hajautetumpaan lukutapaan, Pulkkinen pohtii.Selvimmin lehden perinteisten rakenteiden väistyminen näkyy internetissä. Sanomalehden hierarkkinen, monikeinoinen, kuvaa ja tekstiä yhdistävä esitystapa ei ole siirtynyt lehtien verkkosivuille.Pulkkisen tutkimuksen kohteina olivat kaikkien suomalaisten päivälehtien (52 kpl) osastorakenteet, etusivut, uutissivut, yksittäiset uutisjutut ja typografia. Hän analysoi myös lehtien uudistuksia ja formaattimuutoksia.