Energian- ja voimantuoton palautuminen koripallo-ottelun aikana

Pekka Markkanen. 2002. Energian- ja voimantuoton palautuminen koripallo-ottelun aikana. Liikuntafysiologian Pro Gradu-työ. Liikuntabiologian laitos. Jyväskylän yliopisto. 52 s. Useissa tutkimuksissa on vertailtu eri energiantuottotapoja koripallo-ottelun aikana. Hapen saatavuudella on suuri merkitys palautumisen kannalta, sillä kreatiinifosfaattipitoisuuksien palautuminen on riippuvainen hapen saannista. Myös laktaattiaineenvaihdunta on yhteydessä aerobiseen aineenvaihduntaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla koripallo-ottelun aikana tapahtuvien eripituisten rasitusjaksojen jälkeen ottelutilanteeseen parhaiten soveltuvia palautumisaikoja kahdella eri palautumispituudella. Tutkimukseen osallistui kahdeksan vapaaehtoista SM-sarjatasoista koripalloilijaa. Pelaajat olivat 21,7 ± 2,7 vuotta, pituudeltaan 193,5 ± 5,5 cmja painoltaan 89,4 ± 11,9 kg. Tutkimukset suoritettiin tammi-maaliskuun aikana, jolloin kilpailukausi oli menossa ja pelaajien tutkimuksia edeltävä harjoittelujakso oli mahdollisimman vertailukelpoinen ryhmän sisällä. Pelaajat pelasivat kaksi ottelua viikon välein. Ensimmäinen ottelu pelattiin neljän minuutin palautumisjaksoilla, toinen vastaavasti kahden minuutin palautuksilla. Jokaisen palautumisjakson aikana pelaajilta otettiin verinäytteet laktaatin analysoimista varten. Lisäksi he suorittivat kontaktimattohypyt aina vaihtoon tullessaan sekä ennen kentälle menoa. Lopuksi pelaajat suorittivat polkupyöräergometritestin rasitustasoltaan ottelutilannetta vastaavalla kuormituksella sekä vastaavilla palautumisajoilla. Ottelutilanteessa kontaktimattohyppykorkeuksissa tapahtuneiden muutosten perusteella hyppykorkeudet laskivat kahden minuutin palautuksilla viimeisen palautusjakson aikana tilastollisesti merkitsevästi (p<0.01) verrattuna tässä tutkimuksessa suoritettuihin aikaisempi in hyppykorkeuksiin (5,2-11,3 %). Polkupyöräergometritestissä hyppykorkeudet laskivat ottelutilannetta vastaavalla tavalla (4,9-13,0 %) viimeisen palautusjakson aikana tilastollisesti merkitsevästi (p<0.01). Veren laktaattipitoisuudet olivat tilastollisesti merkitsevästi (p<0,05) ensimmäisellä puoliajalla korkeammalla kuin toisella puoliajalla ottelutilanteessa. Lisäksi tehoindeksiarvot olivat tilastollisesti merkitsevästi (p<0.05) ensimmäisellä puoliajalla korkeammalla kuin toisella puoliajalla. Saatujen tulosten perusteella voidaan päätellä pelaajille olevan hyväksi levätä lyhyitä palautumisjaksoja ottelun kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana. Tällöin he voisivat säilyttää riittävät energia- ja voimavarat ottelun viimeiselle neljännekselle. Koripallo on kuitenkin peli, missä voittaja selviää yleensä vasta ottelun viimeisen 10 minuutin aikana.