Visiosta toimintaan : museoiden ympäristökasvatus sosiokulttuurisena jatkumona, säätelymekanismina ja innovatiivisena viestintänä
Museoiden ympäristökasvatus on kehittyvä ja ajankohtainen ala. Ympäristökasvatus on yhteiskunnallis-kulttuurinen säätelymekanismi, jolla koetetaan vaikuttaa ihmisten ympäristösuhteeseen ja lisätä kansalaisten osallisuuden kokemusta luontoon, yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Myös vasta julkistetun Museoviraston strategian mukaan museoiden ympäristökasvatusta aiotaan vahvistaa, Hänninen kertoo.Hänninen löysi väitöstyössään kotiseutuopetuksen ja ympäristökasvatuksen yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia. Molemmille yhteistä on tavoite vahvistaa ihmisten identiteettiä, pyrkiä yhteiskunnalliseen hyödyllisyyteen ja korostaa aistein saatavan tiedon merkitystä. Eroavaisuuksina ovat ympäristökasvatuksen sisältö, kansainvälisyyden arvopohja sekä uudet menetelmät kuten projektit ja työpajat. Ympäristökasvatus on osittain kotiseutuopetuksen yhteiskunnallista ja kulttuurista jatkumoa, mutta sisältää myös uutuusarvollista viestintää.Hänninen kehitti väitöstyössään innovatiivisen viestinnän ja sosiokulttuurisen säätelymekanismin mallit. Museaalisesti oikeana pidetty, paikallisalueellisuus, instituutio ja aika vaikuttavat säätelytekijöinä ympäristökasvatukseen, josta on syntynyt erilaisia muunnelmia kuten kulttuuriperintöopetusta ja kulttuuriympäristökasvatusta. Ympäristökasvatuksen sosiokulttuuriseen säätelymekanismiin kuuluvat säätelytekijät, ihanteet, muutosprosessit sekä kansalaisen ja ympäristön kohtaaminen. Ympäristökasvatuksen yhtenä ihanteena on demokraattinen yhteiskunta. Vaikka museon opetustoiminnassa tapahtuu demokratisoitumista, se ei vielä takaa koko toiminnan ja muiden yhteiskunnallisten laitosten lisääntyvää demokratisoitumista.Museoissa on tapahtumassa yhteiskunnallis-kulttuurisia muutosprosesseja, jotka ovat demokratisoituminen, opetuksen erikoistuminen, kulttuuri- ja luonnonympäristön kokonaisvaltaistuminen, verkostoituminen eri toimijoiden kanssa ja teknistyminen, joka koskee esimerkiksi näyttelyitä. Muutosprosessit edistävät ympäristökasvatuksen toteuttamista, koska kansalaisten osallistuminen, ympäristön ymmärtäminen laajoina ja arvostettavina kokonaisuuksina sekä yhteistyö oppilaitosten ja muiden ympäristötoimijoiden kanssa on tärkeää.
...
I examined environmental education in Finnish cultural and natural-history museums. My theoretical frame of reference has been particularly influenced by Kay Milton's research into environmentalism and her concept of a mechanism, as well as by Veikko Anttila's research into innovation. I have developed mechanism and innovation into the concepts of a socio-cultural regulating mechanism and innovative communication which suit my material.My material is primarily based on questionnaires and interviews made by myself. Ninety-three museum professionals responded to the questionnaire and I taped seventeen interviews and three shorter discussions. The quantitative material gives a general view of the phenomenon while the qualitative material illustrates various features of it.I present ten case examples, which illustrate the different variations and stages of environmental education. The pioneer museums practised innovative communication, typified by over-coming spatial and temporal boundaries, as well as those between institutions and sciences. Innovative communication is communication with a novelty value, in which the central elements or processes are renewed.Museums that continue the tradition of local-history education represent a socio-cultural continuum. Local-history education sought to support identification and empiricality in the same way as environmental education. In many museums, environmental education is still in the vision stage, in which there is a written or verbal vision of it, though it has not yet become established practice.According to discussion on environmental education in seminars and publications, the 1970s and 1980s were dominated by the vision stage, a socio-cultural breakthrough of environmental education taking place in the 1990s with programmes and projects in environmental education being gradually created. In my research, I have created a model of a socio-cultural regulating mechanism, which comprises socio-cultural ideals, change processes, and regulating factors. My thesis is intended to open views for understanding the socio-cultural context of environmental education.
...
Julkaisija
Jyväskylän yliopistoISBN
951-39-2570-6ISSN Hae Julkaisufoorumista
1459-4331Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Väitöskirjat [3603]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Esteettinen metsä : näkökulmia ympäristöherkkyyteen ja sen merkitykseen metsäsuhteelle
Vaittinen, Asta (2017)Tämän pro gradu- tutkielman tarkoituksena on selvittää mitä ympäristöherkkyys esteettisen ympäristökasvatuksen kontekstissa tarkoittaa ja mitä hyötyä siitä voi olla ihmisen metsäsuhteen rakentamiselle ja lujittamiselle. ... -
“Face the cow” : reconnecting to nature and increasing capacities for pro-environmental agency
Raatikainen, Kaisa J.; Juhola, Katja; Huhmarniemi, Maria; Peña-Lagos, Hugo (Taylor & Francis, 2020)Arts-based practices can support sustainability, combined with research that points out needs for intervention. We practiced environmental sensitivity and dialogic art with fifth-grade school pupils as part of an International ... -
Kuudesluokkalaisten asenteet ilmastonmuutosta kohtaan ja heidän uskonsa omiin vaikutusmahdollisuuksiin sen ehkäisyssä
Perttilä, Pia; Riihijärvi, Sara (2017)Perttilä, Pia ja Riihijärvi, Sara. 2017. Kuudesluokkalaisten asenteet ilmastonmuutosta kohtaan ja heidän uskonsa omiin vaikutusmahdollisuuksiin sen ehkäisyssä. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. ... -
Knowledge of environmental issues : where pupils acquire information and how it affects their attitudes, opinions, and laboratory behaviour
Asunta, Tuula (University of Jyväskylä, 2003)Tuula Asunnan kasvatustieteellinen väitöstutkimus osoittaa selvästi, että tiedotusvälineet ovat luonnontieteiden opettajien ohella yläasteikäisten koululaisten tärkeimmät ympäristöasioita koskevan tiedon lähteet. Tulos ... -
Luokanopettajien näkemyksiä ulko-opetuksen hyödyistä ja haasteista
Salmi, Emilia (2024)Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää luokanopettajien näkemyksiä ulko-opetuksen keskeisimmistä hyödyistä ja mahdollisista haasteista. Mahdollisten haasteiden kartoittaminen muodosti aiheeseen uuden näkökulman. ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.