Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorTakáts, József
dc.date.accessioned2008-01-09T12:58:29Z
dc.date.available2008-01-09T12:58:29Z
dc.date.issued2006
dc.identifier.isbn951-39-2665-6
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:999747
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/13454
dc.description.abstractJózsef Takáts käsittelee väitöskirjassaan kirjallisuushistoriankirjoituksen tapoja ja esittelee uuden näkökulman kirjallisuushistoriankirjoituksen tarkastelemiseen. Takátsin tutkimus luo uuden tulkinnan 1800-luvun unkarilaisista kirjailijoista ja heidän teoksistaan. Tutkimuksen tekeminen loi myös uusia metodeja kirjallisuushistoriantutkimuksen käyttöön.Takáts kertoo työssään, miten kirjallisuustieteelliseen tutkimukseen on mahdollista soveltaa kulttuuriantropologian, antropologian, mikrohistoriankirjoituksen, sosiolingvistiikan, puheen etnografian ja kulttuurintutkimuksen käsitteistöä. Poikkitieteellinen näkökulma luo kontekstuaalisen kirjallisuudentutkimuksen metodin, joka sopii kulttuurisen käänteen jälkeiseen kansainvälisen humanistisen tutkimuksen kenttään. Perinteisesti historiallisia tekstejä on luettu nykyajan näkökulmasta, mutta kontekstuaalinen metodi mahdollistaa 1800-luvun tekstien käsittelemisen 1800-luvun näkökulmasta.Kirjallisuushistoriankirjoitus voi sijoittua myös kulttuurintutkimuksen kenttään, jolloin kirjallisuudentutkimuksen näkökulma laajentuu kulttuurintutkimukseen.- Lukemalla 1800-luvulla kirjoitettuja tekstejä kontekstuaalisesta näkökulmasta saadaan täydellisempi ja ymmärrettävämpi kuva näistä teksteistä, Takáts kertoo.fi
dc.description.abstractMy text consists of two major parts: first deals with the various theoretical and methodological issues as well as the possibilities of interdisciplinarity in literary historiography; and second comprises ’case studies’, which have been written on some questions of the history of XIXth century Hungarian literature.Literary scholars are usually categorized either as literary theorists or literary historians’ the two kinds of activity are connected with somewhat different standards, discourses and research attitudes. The whole of the dissertation deals far more with theoretical questions than works of literary history generally do, while it aims to consider these questions close to matter, within the context of historians’ practice.The studies of the first part deal with the questions and possibilities of the literary historiography from interdisciplinary point of view. They present an ”anthropological” literary historiographical practice that sets out from the anthropological initiatives of the interpretative anthropology of Clifford Geertz and the methodology of the ‘rhetorical turn’, and it regards the sociolinguistics or “the ethnography of speaking” as its own linguistics. The fourth paper intends to show what fundamental presuppositions, ways of fiction-making, metaphors, character models, determinants guide the works of literary history.The second part contains four case studies. The first analyses attempts to interpret some much-interpreted key concepts of the criticism of János Arany in a new way, and therefore it tries to put these concepts into a synchronic non-literal contexts (e.g. contexts of contemporary law, linguistics and politics). Second chapter – that interprets a text about tourism – attempts to connect rhetorical analysis and socio-historical contextualization, and exemplifying the linking of internalist and externalist ways of interpreting literary texts. Third deals with questions of the possible rhetorical patterns of a previously less-investigated genre, the memorial speech, and with possible connections between literary canonization and the canonization of certain behaviors and the assertion of certain moral standards. In fourth chapter by using the findings of Hungarian art history I try to put the mass of historically themed literary texts of the second half of XIXth century into a context that allows for an effective interpretation of these works, e.g., revealing their specific reading contracten
dc.format.extent164 sivua
dc.language.isohun
dc.publisherUniversity of Jyväskylä
dc.relation.ispartofseriesJyväskylä studies in humanities
dc.relation.isversionofISBN 951-39-2620-6
dc.titleMódszertani berek : írások az irodalomtörténet-írásról
dc.typeDiss.fi
dc.identifier.urnURN:ISBN:951-39-2665-6
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotVäitöskirjafi
dc.type.ontasotDoctoral dissertationen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanitiesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineHungarologiafi
dc.relation.issn1459-4331
dc.relation.numberinseries65
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.subject.yso1800-luku
dc.subject.ysokirjallisuudenhistoria
dc.subject.ysokulttuuriantropologia
dc.subject.ysososiolingvistiikka
dc.subject.ysohistoriankirjoitus
dc.subject.ysokirjallisuudentutkimus
dc.subject.ysokirjallisuus
dc.subject.ysoUnkari


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot