"Kekkosen konstit" : Urho Kekkosen historia- ja politiikkakäsitykset teoriasta käytäntöön 1933-1981

Kekkosen historia- ja politiikkakäsityksiä tutkinut Timo J. Tuikka esittää väitöstutkimuksessaan, että Kekkosen poliittinen menestys perustui Suomen poliittisen kulttuurin keskeisten käsitteiden, kuten demokratian, isänmaallisuuden ja puolueettomuuden, taitavaan käsittelyyn ja muunteluun. Lopulta se johti Kekkosen määrittämän poliittisen kielen laajamittaiseen seuraamiseen niin poliitikkojen, journalistien kuin tutkijoidenkin taholta. Menestyäkseen poliitikon on jatkuvasti pystyttävä vastaamaan politiikan muutostarpeisiin. Tähän vastustajiensa liikkeitä tarkasti seurannut ja suurelle yleisölle suunnattua retoriikkaa harjoitellut poliittinen selviytyjä ja ikiliikkuja Kekkonen kykeni.– Kekkosen poliittisessa ajattelussa oli johdonmukaisinta se, että poliittisen tarpeen vaatiessa hän pystyi muokkaamaan näkemyksiään eli poliittista sijaintiaan, Tuikka kiteyttää.

This study explores Urho Kekkonen’s (1900–1986) conceptions of history and politics, covering his entire career in party politics (1933–1981). His exceptionally long political career included, for example, five terms as prime minister (1950–1956) and his five presidential terms (1956–1981). Urho Kekkonen is one of the most thoroughly discussed and studied politicians in Finnish history. As these studies reveal, Kekkonen was both admired by his supporters and abominated by his opponents.This dissertation concentrates on Kekkonen’s political rhetoric and his use of concepts in the context of Finnish political culture from the 1930’s to the 1980’s by analysing four conceptual cases: the battle over ‘democracy’ in the 1930’s, the struggle over ‘realpolitik’ in the 1940’s, the dispute over the ‘national interest’ from the beginning of the 1950’s to the end of the 1960’s, and the discourse on presidential power covering the era from the end of the 1960’s to the beginning of the 1980’s. This study is based on research material including Kekkonen’s speeches and writings, and especially on a variety of pamphlets and anthologies.Urho Kekkonen’s political success was largely built on his rhetorical competence and flexibility, which enabled him to appeal to different audiences. Especially after the Continuation War, Kekkonen concentrated on defining the “indisputable facts” of history and what he saw as the only political option for Finland. In time his views on e.g. Finnish democracy, patriotism, and neutrality became generally accepted in Finland. Kekkonen’s political goal was to protect Finland’s independence and national unity. In his politics, “morality” was subordinate to the Machiavellian “best interest of the nation”.