Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorFadjukoff, Päivi
dc.date.accessioned2008-01-09T12:57:28Z
dc.date.available2008-01-09T12:57:28Z
dc.date.issued2007
dc.identifier.isbn978-951-39-3007-3
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1046165
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/13394
dc.description.abstractPäivi Fadjukoff seurasi tutkimuksessaan yksilöllisen identiteetin kehitystä varhaisaikuisuudesta keski-ikään, identiteetin kehitystä ennakoivia tekijöitä sekä identiteetin yhteyksiä henkilökohtaiseen hyvinvointiin keski-iässä.- Myönteinen identiteettikehitys jatkuu varhaisaikuisuudesta keski-ikään, vaikkakin yksilöllinen vaihtelu on suurta, Fadjukoff havaitsi. Aikuisuuteen yltävät identiteetin pitkittäistutkimukset ovat kansainvälisesti harvinaisia. Identiteetin jatkuva aktiivinen työstäminen myös aikuisena on kuitenkin tullut yhä tärkeämmäksi yhteiskunnallisen murroksen myötä. - Jälkimodernille yhteiskunnallemme on tyypillistä yksilöllisyyden ja yksilön omien valintojen korostaminen, arvojen suhteellisuus ja sosiaalisten systeemien mureneminen ja uudelleen organisoituminen. Tällainen toimintaympäristö on identiteetin muodostamisen kannalta aiempaa vaativampi. Esimerkiksi lyhytaikaisten työsuhteiden vaihtuminen, läpi elämän kestävä opiskelu, muutot, parisuhteiden kariutuminen tai uusperheen perustaminen edellyttävät omien arvojen, valintojen ja sitoutumisen, siis identiteetin jatkuvaa pohdintaa, Fadjukoff kertoo. Vahva identiteetti tuo järjestystä ja tarkoitusta elämään Identiteetin rakentaminen merkitsee käsityksen muodostamista omasta yksilöllisyydestä, omista arvoista ja niistä päämääristä, joihin elämässä pyrkii. Identiteetti antaa pohjan esimerkiksi sitoutumiselle ammatilliseen valintaan, parisuhteeseen, perherooliin sekä uskonnolliseen ja poliittiseen ideologiaan. - Ihmisellä on tarve tuntea olemassaoloonsa liittyvää samuutta ja jatkuvuutta vuodesta ja tilanteesta toiseen, huolimatta uusista elämäntilanteista ja siitä, että jokaisen ulkoiset piirteet muuttuvat ja käyttäytyminen vaihtelee kypsymisen ja uusien roolien myötä, Fadjukoff toteaa. Identiteetin vahvistuessa ihmiselle kasvaa varmuus siitä, että hän pyrkii ja kykenee saavuttamaan järjestyksen ja tarkoituksen elämäänsä. Pohdinnan ja kokeilujen ja identiteettikriisinkin kautta omakohtaisesti saavutettu identiteetti on osoitettu kypsimmäksi ja vahvimmaksi identiteetin tasoksi. Perheestä tai muusta taustayhteisöstä tuttuihin näkemyksiin ja normeihin tukeutuva identiteetti voi olla vahva, mutta antaa itse rakennettua identiteettiä heikommat edellytykset selviytyä elämän yllättävistä muutostilanteista. Jos identiteetti jää heikosti jäsentyneeksi, ihminen kokee hämmennystä ja epäselvyyttä suhteessa omiin pyrkimyksiinsä ja mahdollisuuksiinsa ja joutuu turvautumaan toisiin arvioidakseen itseään ja mahdollisuuksiaan. Koulumenestys ja harrastukset tukevat identiteetin kehitystä Identiteetti rakentuu elämän eri osa-alueilla usein eri aikaan ja eri tavoin. Nuoruudessa tehdään yleensä ensimmäiset tärkeät valinnat mm. uran ja parisuhteen osalta, ja vaihtoehtojen aktiivinen etsintä vähenee aikuisuuteen tultaessa. Työ, parisuhde ja elämäntyyli pysyvät useimmille keskeisinä identiteetin osa-alueina. Ideologiset alueet, kuten politiikka ja uskonto, voivat nousta tärkeiksi arvojen ja elämän merkityksellisyyden kannalta erityisesti elämän kriisitilanteissa. Parhaimmillaan identiteetti on vahva usealla eri elämänalueella. Fadjukoffin tutkimus osoitti identiteetin kehitystä ennakoivia tekijöitä eri elämänvaiheista. Kypsän identiteetin saavuttamista ennusti jo varhaisnuoruudessa oma koulumenestys sekä vanhempien korkea koulutustaso ja ammattiasema. Aikuistumisvaiheen tulokset olivat kaksitahoisia: liian varhainen siirtyminen aikuisen rooliin työelämässä ei ollut identiteetin kannalta eduksi, vaan keskimääräistä myöhempi siirtyminen kokopäiväiseen työelämään, yhdistettynä korkeampaan koulutukseen, on yhteydessä myönteiseen identiteettikehitykseen. Toisaalta vakaan parisuhteen ja perheen perustamisen viivästyminen oli yhteydessä selkiintymättömään identiteettiin. Saavutettu identiteetti liittyi lisäksi persoonallisuuden tyyleihin, joita luonnehtivat oman toiminnan ja sen seurausten arviointi, matala neuroottisuuden taso sekä älylliset kiinnostukset ja harrastukset. Saavutettu identiteetti osoittautui aikuisiän hyvinvoinnin voimavaraksi: se ennusti elämänhallinnan tunnetta, toisista huolehtimista, tuotteliaisuutta sekä psykososiaalista hyvinvointia keski-iässä. - Alhainen koulumenestys, vanhempien matala koulutustaso ja ammattiasema sekä toisaalta vetäytymistä ja ahdistuvuutta sisältävät käyttäytymisstrategiat osoittautuivat tutkimuksessa identiteetin kehityksen varhaisiksi riskitekijöiksi, Fadjukoff kertoo. Tutkimuksen keskeinen tulos on kuitenkin myönteinen, Fadjukoff muistuttaa:- Identiteetin myönteinen kasvu ja kehitys on mahdollista ja jatkuu useilla ihmisillä pitkälle aikuisikään asti edistäen heidän psykososiaalista hyvinvointiaan. Tutkimus perustuu professori Lea Pulkkisen käynnistämään yli kolmikymmenvuotiseen Lapsesta aikuiseksi –pitkittäistutkimukseen, jonka alkuperäisen satunnaisotoksen muodostivat vuonna 1968 kansakoulun toisella luokalla olleet kahdeksanvuotiaat. Fadjukoffin tutkimuksen aineistona ovat 100 pitkittäistutkimukseen osallistunutta naista ja 97 miestä, joista on koottu tietoa 14-, 27-, 36-, ja 42-vuotiaina.fi
dc.description.abstractThe present longitudinal study addressed the rarely studied topic of identity formation in adulthood, following the Eriksonian-Marcian research tradition. Contextual- and personality-related antecedents of identity achievement, as well as implications of achievement to later well-being, were examined. The study was part of the Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development, and utilized data collected by multiple methods at ages 14, 27, 36, and 42. The original sample consisted of 12 complete second-grade school classes (173 girls and 196 boys at age 8); participants at ages 36 and 42 were representative of the population of Finnish citizens born in 1959. The 100 women and 97 men with information regarding five domains (religious beliefs, political ideology, occupational career, intimate relationships, and lifestyle) from three identity interviews at ages 27, 36, and 42 formed the primary sample of the study. General identity development toward achievement was demon­strated, although great variation emerged across domains. Progress toward identity achievement was slower in men than in women. Adult identity achievement was preceded by high educational and occupational status of one’s parents in the family of origin and the participant’s school success in early adolescence. Moderately early transitions into adulthood in family life but later transitions to working life (associated with higher levels of education) preceded identity achievement. Furthermore, high achievement was related to person­ality styles typical of reflectiveness, low neuroticism, and intellectual interests. Identity diffusion formed a counterpoint to achievement, and was additionally related to a withdrawn personality style and a comparative delay or failure in establishing adult intimate and family relationships. Hence, the most evident determinants of identity formation were related to education and socio­behavioral strategies. Identity achievement anticipated higher personal control over development, generativity, and sociopsychological well-being in middle ageen
dc.format.extent71 sivua
dc.language.isoeng
dc.publisherUniversity of Jyväskylä
dc.relation.ispartofseriesJyväskylä studies in education, psychology and social research
dc.relation.isversionofISBN 978-951-39-2961-9
dc.titleIdentity formation in adulthood
dc.typeDiss.
dc.identifier.urnURN:ISBN:978-951-39-3007-3
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotVäitöskirjafi
dc.type.ontasotDoctoral dissertationen
dc.contributor.tiedekuntaYhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Social Sciencesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiainePsykologiafi
dc.relation.issn0075-4625
dc.relation.numberinseries319
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.subject.ysoidentiteetti
dc.subject.ysoaikuiset
dc.subject.ysokeski-ikäiset
dc.subject.ysopersoonallisuuden kehitys
dc.subject.ysominäkuva
dc.subject.ysopersoonallisuus
dc.subject.ysoaikuisuus
dc.subject.ysohyvinvointi


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot