Matemaattisen ongelmanratkaisutaidon opettaminen peruskoulussa : ongelmanratkaisukurssin kehittäminen ja arviointi

Henry Leppäaho selvitti tutkimuksessaan, kuinka oppilaiden ongelmanratkaisutaitoa voidaan kehittää peruskoulussa. Pelkästään ongelmanratkaisustrategioiden opettaminen auttaa vain vähän itse ongelmanratkaisukykyä. Strategioiden opettaminen on kuitenkin hyödyllistä, koska oppilaat tarvitsevat keinoja ja malleja ongelmatehtävien ratkaisemiseen. Tällä tavoin myös voidaan vähentää oppilaiden epävarmuutta ja parantaa heidän asennettaan matemaattista ongelmanratkaisua kohtaan.Leppäaho loi oppimisympäristön, jonka hän toteutti koulussa ongelmanratkaisukurssina. Se sisälsi tuntisuunnitelmat, tehtävät ja materiaalin, joiden avulla ongelmanratkaisun opetus integroitiin matematiikkaan, äidinkieleen ja kirjallisuuteen, käsityöhön, kuvataiteeseen sekä ympäristö- ja luonnontieteeseen.Opetuksessa keskeisenä tavoitteena oli opettaa tutkimusta varten kehitetty ongelmanratkaisustrategia, ratkaisukarttamenetelmä, oppilaille työkaluksi ongelmatehtävien ratkaisuun. Menetelmän tarkoituksena on, että oppilas oppisi kokoamaan ja kirjoittamaan ongelmatehtävästä muistiinpanot, joiden avulla tehtävä on mahdollista ratkaista.Oppimisympäristö osoittautui tuloksekkaaksi. Koeryhmänä toimi yksi kuudes luokka. Kontrolliryhmänä toimivat kaksi saman koulun rinnakkaista kuudetta luokaa. Molemmat ryhmät suorittivat alku- ja loppukokeen. Kokeiden välissä koeryhmä osallistui Leppäahon opetuksessa 30 oppituntia sisältäneelle matemaattiselle ongelmanratkaisukurssille. Alkukokeessa koeryhmä menestyi vajaan pisteen verran heikommin kuin kontrolliryhmä. Loppukokeessa koeryhmän kokonaistulos oli reilut 8 pistettä (25,3 %) parempi kuin kontrolliryhmän tulos. Tilastollisesti ryhmien välinen ero oli loppukokeessa erittäin merkitsevä.