Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorPitkänen, Tuuli
dc.date.accessioned2008-01-09T12:57:14Z
dc.date.available2008-01-09T12:57:14Z
dc.date.issued2006
dc.identifier.isbn951-39-2661-3
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:999810
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/13365
dc.description.abstractJuomiskäyttäytymisen pitkän aikavälin muotoutumisesta tiedetään varsin vähän, sillä tutkimuksia samojen ihmisten käyttäytymisestä lapsuudesta aikuisuuteen on maailmassa vain muutama. Pitkänen osoitti tutkimuksessaan, että varhainen päihteiden käyttö, heikko itsehallinta ja kouluiän ongelmat ennakoivat alkoholin ongelmakäyttöä.Perhetaustaan liittyvät ongelmat, erityisesti vaikeudet vanhemmuudessa sekä vanhempien alkoholinkäyttö ja äidin tupakoiminen lisäsivät riskiä sekä varhaiseen alkoholinkäytön aloittamiseen että aikuisiän ongelmajuomiseen. Heikko itsehallinta ja koulusopeutumattomuus 14-vuotiaana sekä pojilla heikko itsehallinta jo lapsuudessa olivat myös keskeisiä aikuisiän alkoholin ongelmakäytön riskitekijöitä.Ongelmien kasautuminen lapsuudessa ja nuoruudessa oli riskitekijä erityisesti sille, että alkoholinkäytöstä aiheutui aikuisiässä ongelmia. Lapsuuden perheeseen liittyvät tekijät sekä tutkittavan oma käyttäytyminen lapsena ja nuorena olivat voimakkaammin yhteydessä hänen juomiskäyttäytymiseensä 42-vuotiaana kuin varhaisaikuisuudessa.Pitkäsen mukaan ennalta ehkäisevään työhön pitäisi panostaa nykyistä enemmän ja varhaista puuttumista kouluikäisten huonosti voimiseen pitäisi kehittää. Riskiperheitä tulisi tukea jo ennen lapsen syntymää sekä lapsen ollessa neuvola- ja kouluiässä. Asiatietoa olisi aktiivisesti levitettävä sekä erityisesti opettajien ja vanhempien valmiuksia ja tietotasoa parannettava.Pitkäsen työ perustuu Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen Lapsesta aikuiseksi -tutkimukseen, jossa on tutkittu samoja henkilöitä 8-vuotiaista 42-vuotiaiksi sekä Kansanterveyslaitoksen Nuorten aikuisten mielenterveys -tutkimukseen, jossa on seurattu lukiolaisia viiden vuoden ajan.fi
dc.description.abstractThe aim of the present study was to examine the development of and precursors to alcohol drinking behavior, considering the timing of antecedents (childhood, adolescence) and of outcomes (adolescence, young adulthood, early middle age) separately for females and males. The Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development (JYLS) extending from age 8 to 42 provided the data for Studies I, III, and IV, and the Mental Health of Young Adults (NAM) extending from age 17 to 22 provided the data for Study II. There were four main themes common to the four original publications (Studies I–IV): analysis of drinking behavior, methods of measuring drinking behavior, precursors of drinking behavior, and differences between the genders penetrating the three other themes. Several indicators of drinking behavior were used including the frequency of drinking, binge drinking, the alcoholism screening tests CAGE and Mm-MAST, and problems due to drinking. About half of the participants of both longitudinal studies had shown some signs of heavy drinking by young adulthood, and at early middle age, half of the JYLS participants acknowledged that the use of alcohol had caused problems for them in, for instance, human relationships and work. Continuity in drinking behavior was high, even though at the individual level variation was also considerable. The early age of onset and heavy drinking in adolescence were significant risk factors for later heavy drinking. The level of adult alcohol use and alcohol problems was significantly higher in men than in women. Significant childhood and adolescent risk factors to and resource factors for drinking behavior in young adulthood and early middle age were found. The precursors varied, however, across the indicators of drinking and across the genders. In sum, problems due to drinking were more predictable than other aspects of drinking behavior. Low child-centeredness in parenting, externalizing problem behaviors, low school orientation, maladjustment, substance use, and somatic symptoms in adolescence were associated with adult problem drinking in both genders. Additionally, maternal smoking and the daughters’ internalizing symptoms were linked to adult problem drinking in females, whereas parental drinking, the sons’ low compliance, and childhood externalizing problem behaviors, and social activity preceded adult problem drinking in males. The longitudinal results revealed a finding that was not found in the literature: problems due to drinking in males and females were more predictable in middle age than in young adulthood.en
dc.format.extent103 sivua
dc.language.isoeng
dc.publisherUniversity of Jyväskylä
dc.relation.ispartofseriesJyväskylä studies in education, psychology and social research
dc.relation.isversionofISBN 951-39-2624-9
dc.titleAlcohol drinking behavior and its developmental antecedents
dc.typeDiss.fi
dc.identifier.urnURN:ISBN:951-39-2661-3
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotVäitöskirjafi
dc.type.ontasotDoctoral dissertationen
dc.contributor.tiedekuntaYhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Social Sciencesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiainePsykologiafi
dc.relation.issn0075-4625
dc.relation.numberinseries293
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.subject.ysoalkoholi
dc.subject.ysoalkoholinkäyttö
dc.subject.ysoalkoholiongelmat
dc.subject.ysohenkinen hyvinvointi
dc.subject.ysoopintomenestys
dc.subject.ysoperhetausta
dc.subject.ysopitkittäistutkimus
dc.subject.ysolapset
dc.subject.ysonuoret
dc.subject.ysoaikuiset
dc.subject.ysonuoret aikuiset
dc.subject.ysojuomatavat
dc.subject.ysokasvuympäristö
dc.subject.ysoennustettavuus
dc.subject.ysopäihdekulttuuri


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot