Asepalvelus nuorten naisten ja miesten opinto- ja työuralla

Abstract
KM Jukka Määtän väitöstutkimuksesta selviää, että varusmiespalvelus katkaisee nuoren miehen opinto- ja työuran ja viivästyttää jatko-opintoihin tai työelämään kiinnittymistä. Ylioppilaille, jotka eivät ole vielä uranvalintaansa tehneet, asepalvelusaika voi selkeyttää ammatinvalintaa koskevia suunnitelmia. Vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuneet naiset testaavat palveluksen aikana ammatillisia suunnitelmiaan sotilas- tai sille läheisesti liittyvälle alalle.Palveluksella erilainen merkitys naisille ja miehilleVapaaehtoisille naisille palveluksen suorittaminen on omien ammatillisten suunnitelmien testaamista. Lähes kaikki naiset suunnittelevat palvelukseen tullessaan sotilas- tai sille läheisesti liittyvälle alalle hakeutumista. Noin puolet palvelleista naisista hakeekin alalle, ja noin neljäsosalla suunniteltu uranvalinta myös toteutuu ensimmäisinä vuosina palveluksen jälkeen. Naiset kokevat palveluksen suorittamisen myös muulla tavoin oman uransa kannalta arvokkaana: suoritusta arvostetaan työelämässä, ja selviytyminen palveluksesta on heille vahvistava kokemus. Naiset kokevat oppineensa erilaisia työelämässä tarvittavia taitoja selvästi miehiä enemmän.Miehet taas kokevat oppivansa asepalveluksessa enemmän yleishyödyllisiä ja kaikissa ammateissa tarvittavia valmiuksia: yhteistyötaitoja, työhön sopeutumiseen liittyviä taitoja sekä jossain määrin myös johtamistaitoja. Vain harvoin asepalveluksesta on suoraa hyötyä oman ammattialan työtehtäviin. Todennäköisimmin näin tapahtuu sotilas- tai sille läheisesti liittyville aloille hakeutuville sekä joskus tekniikan alalla sekä sosiaali- ja terveysalalla toimiville. Vaikka palveluksen suorittaminen hidastaakin uralle kiinnittymistä, palveluksen suorittamista arvostetaan ja sitä pidetään pääsääntöisesti hyödyllisenä kokemuksena sekä oman uran että muun elämän kannalta. Sotilasalalle hakeutuville palvelusaika on sosiaalistumista tulevalle ammattialalle.– Varusmiespalveluksen suorittaa vuosittain noin 25 000 miestä eli noin 78 % ikäluokasta. Se on eurooppalaisessa mittapuussa harvinaisen paljon. Palveluksen vaikutuksia yksilön opinto- ja työuraan ei ole kuitenkaan näkyvästi nostettu julkiseen keskusteluun. Mielestäni tulokset tarjoavat aineksia ajankohtaiseen keskusteluun asevelvollisuusinstituution asemasta Suomessa yksilön opinto- ja työuran näkökulmasta, Määttä esittää. Määtän työ perustuu vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneille naisille ja heidän kanssaan samoissa palveluspaikoissa palvelleille miehille tehtyyn kyselytutkimukseen noin kaksi vuotta palveluksen päättymisen jälkeen. Tutkimukseen osallistui yhteensä 89 naista ja 207 miestä.
Main Author
Format
Theses Doctoral thesis
Published
2007
Series
Subjects
ISBN
978-951-39-2876-6
Publisher
Jyväskylän yliopisto
The permanent address of the publication
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-2876-6Use this for linking
ISSN
0075-4625
Language
Finnish
Published in
Jyväskylä studies in education, psychology and social research
License
In CopyrightOpen Access

Share