Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorKuvaja, Kristiina
dc.date.accessioned2008-01-09T12:57:11Z
dc.date.available2008-01-09T12:57:11Z
dc.date.issued2007
dc.identifier.isbn978-951-39-2757-8
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1004017
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/13359
dc.description.abstractKehitysmaiden nopea kaupungistuminen ja miljoonakaupunkien voimakas kasvu luovat haasteita kestävään kehitykseen tähtäävälle suunnittelulle. Kansainvälisissä kehitysohjelmissa on pyritty turvaamaan suurkaupunkien taloudelliset ja ympäristölliset tavoitteet. Kestävän kehityksen sosiaalinen ulottuvuus on usein rajattu kaupunkien tarjoamiin sosiaalipalveluihin.- Ympäristön säilyttäminen tuleville sukupolville ei onnistu vain talouteen, ympäristöön ja palveluihin kohdistuvilla teknisillä toimilla. Tämä johtuu etelän suurkaupungeille tyypillisestä räikeästä sosiaalisesta eriarvoisuudesta. Suurkaupunkien suunnittelussa tulisi analysoida sellaisia sosiaalisia haasteita, jotka heikentävät kaupunkien mahdollisuutta toteuttaa kestävää kehitystä, Kristiina Kuvaja painottaa.Kuvaja tutki väitöskirjassaan kestävän kehityksen sosiaalisia haasteita kahdessa etelän suurkaupungissa, Lagosissa Nigeriassa ja Manilassa Filippiineillä. Kuvaja lähestyi aihetta neljässä tapaustutkimuksessa, jotka kertovat erilaisten asukasyhteisöjen suhteesta elinympäristöönsä. Hän nosti esiin tekijöitä, jotka vaikuttavat suurkaupunkien kestävän kehityksen sosiaalisiin lähtökohtiin.- Suurkaupunkien kestävän kehityksen toteutumisen esteenä ovat asukkaiden välisen eriarvoisuuden kasautuminen ja kokonaisvaltaisuus sekä eriarvoisuuden suorat vaikutukset asukkaiden välittömän elinympäristön laatuun. Kestävän kehityksen toteutumista heikentävät myös asukkaiden vieraantuminen kaupunkien hallintorakenteista sekä asukkaiden rajalliset valmiudet yhteistyöhön paikallisyhteisöjensä ulkopuolella. Nämä tekijät vaikuttavat yhdessä sosiaalisten innovaatioiden puuttumiseen. Innovaatioita tarvitaan rajallisten taloudellisten ja ympäristöresurssien tueksi, Kuvaja toteaa.Kestävän kehityksen sosiaaliseen ulottuvuuteen kohdistuvassa suunnittelussa ja hanketyössä on korostettu paikallisyhteisöjen toiminnan sekä erityisesti köyhien asukasryhmien tukemista. Kuvajan mukaan myös varakkaiden ja hyväosaisten asukkaiden sitouttaminen kestävän kehityksen tavoitteisiin on yhtä tärkeää kuin köyhien tukeminen.fi
dc.description.abstractThis work investigates social sustainability in the large southern cities, namely Lagos and Metro-Manila. Social sustainability is perceived in this work as a comprehensive dimension of sustainable urban development which interlinks the success of sustainable development initiatives to the cities’ social contexts. In terms of policy design, this suggests that sectoral interventions addressing sustainable urban development need to be combined into collective efforts under broad frameworks addressing cities’ social structures and interactions. The work consists of five articles which examine sustainable urban development through different themes such as human-environment relations, sustainable cities, governance, urban space, the social capital at the grassroots and communication technologies in enhanced participation. The empirical data is based on four community case studies in Lagos and Metro-Manila. The data has been collected through fieldwork periods using participatory methods and several years’ personal engagement in the two cities. The results of this work put forward that social sustainability challenges in large southern cities emerge as cumulative and comprehensive social inequalities, grassroots’ tendencies for local and autonomous actions and failures of different stakeholders to participate in urban governance. Based on the results the work discusses approaches to sustainable development policy design and claims that policies should focus simultaneously on communities’ capacities and preparedness to negotiate for socially just and equal development while building city governments’ capacities to mitigate this process. Finally, the work assesses the significance of grassroots level analysis as an entry point for investigating social sustainability and discusses the advantages of the chosen multidisciplinary research approach in this task.en
dc.format.extent130 sivua
dc.language.isoeng
dc.publisherUniversity of Jyväskylä
dc.relation.ispartofseriesJyväskylä studies in education, psychology and social research
dc.relation.isversionofISBN 978-951-39-2687-8
dc.subject.otherSustainable development
dc.subject.otherSocial sustainability
dc.subject.otherCritical ethnography
dc.subject.otherMegacities
dc.titleLiving the urban challenge : sustainable development and social sustainability in two southern megacities
dc.typeDiss.
dc.identifier.urnURN:ISBN:978-951-39-2757-8
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotVäitöskirjafi
dc.type.ontasotDoctoral dissertationen
dc.contributor.tiedekuntaYhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Social Sciencesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineYhteiskuntapolitiikkafi
dc.relation.issn0075-4625
dc.relation.numberinseries299
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.subject.ysokestävä kehitys
dc.subject.ysososiaalinen kestävyys
dc.subject.ysosuurkaupungit
dc.subject.ysokehitysmaat
dc.subject.ysokaupungit
dc.subject.ysokaupunkipolitiikka
dc.subject.ysososiaalipolitiikka
dc.subject.ysoyhteiskuntapolitiikka
dc.subject.ysokaupunkisosiologia
dc.subject.ysoLagos
dc.subject.ysoNigeria
dc.subject.ysoManila
dc.subject.ysoFilippiinit


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot