Optimistit opintiellä : opinnoissaan menestyvien nuorten hyvinvointi lukiosta jatko-opintoihin

Abstract

Sirpa Vahtera tutki väitöstyössään opinnoissaan menestyvien nuorten ajattelu- ja toimintastrategioita ja psyykkistä hyvinvointia lukiosta jatko-opintoihin. - Lukioissa kannattaa vaalia oppimisen ja yhdessä tekemisen iloa. Optimistinen suhtautuminen tulevaisuuteen ja omien tietojen ja taitojen positiivinen arviointi ovat lukiolaisen psyykkistä hyvinvointia varsinkin Suomessa, jossa jatko-opintoihin siirtyminen on monelle nuorelle pitkä ja raskas prosessi, Vahtera kertoo. Vahtera etsi tutkimuksessaan nuorten psyykkistä hyvinvointia ja opiskelua parhaiten tukevia ajattelu- ja toimintatapoja. Opinnoissaan menestyvät nuoret käyttivät optimistista ajattelu- ja toimintastrategiaa. Optimistinen strategia selitti yhdessä hyvien sosiaalisten suhteiden kanssa nuorten hyvinvointia. Optimistiset nuoret ovat lukiossa oppiakseen ja viihtyvät siellä hyvinNuoret käyttivät optimistista strategiaa johdonmukaisesti ja tiukasti yhdessä pystyvyysuskomusten eli taitavan kognitiivisen arvioinnin kanssa. Optimismi tarkoittaa yleisiä positiivisia odotuksia: optimistiset ihmiset ennakoivat onnistuvansa tekemisissään. - Nuoret menestyivät opinnoissaan, ehkä osaamalla keskittyä olennaisiin asioihin, ehkä suhtautumalla stressaaviin tilanteisiin kasvun paikkoina. Optimismiin ja hyvinvointiin joskus liitetty naiivius tai haluttomuus tehdä työtä tavoitteidensa saavuttamiseksi ei kuvaa tähän tutkimukseen osallistuneita nuoria, Vahtera painottaa.Nuoret eivät juuri käyttäneet epätarkoituksenmukaisia ajattelu- ja toimintastrategioita, kuten itseä vahingoittavaa strategiaa tai sosiaalista välttämistä. Masentuneisuus oli vähäistä, eikä masentuneisuuden ja hyvinvoinnin tasossa tapahtunut suuria muutoksia seurannan aikana. Koulussa optimistisia nuoria motivoi uusien asioiden oppiminen ja halu menestyä opinnoissa hyvin. He eivät olleet optimismissaan yksin, vaan viihtyivät koulussa kavereiden kanssa sekä kokivat ja luottivat saavansa vanhemmilta ja kavereilta tukea. He näyttivät osaavan käyttää myös opettajia oppimisensa tukena. - Hyvät sosiaaliset suhteet ja luottamus muihin ihmisiin ovat tärkeitä hyvinvointia lisäävä tekijöitä, Vahtera sanoo.Optimistiset nuoret saivat haluamansa opiskelupaikatNuoret halusivat jatkaa opintojaan suoraan lukiosta yliopistoon, vaikka Suomessa vain noin kolmannes uusista ylioppilaista pääsee opiskelemaan ja suuri osa nuorista jatkaa opintojaan vasta noin kolmen vuoden kuluttua. - Lähes kaikki nuoret olivat puolentoista vuoden päästä lukion päättymisestä opiskelemassa yliopistossa siinä tiedekunnassa, jonka he olivat ilmoittaneet tavoitteekseen abivuoden syksyllä. Ylioppilaskirjoituksissa hyvin menestyneet optimistiset nuoret näyttivät siis menestyvän erinomaisesti myös yliopistojen valintakokeissa, Vahtera kertoo. - Yliopistojen kannattaisi miettiä opiskelijavalintojaan. Optimistiset ylioppilaskirjoituksissa hyvin menestyneet nuoret kun valmistuvat hyvinvoivina ja oppimisesta innostuneina yliopistostakin ajallaan, Vahtera suosittaa. Nuoret vastasivat tutkimuslomakkeisiin kolme kertaa: lukion ensimmäisenä syksynä, abivuoden syksynä ja puolitoista vuotta lukion päättymisen jälkeen. Kaikkien tutkimukseen osallistuneiden nuorten peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo oli yli kahdeksan. Ylioppilaskirjoituksissa heidän puoltoäänimääriensä keskiarvo oli 35,30.

This longitudinal study focused on investigating high school students’ well-being and academic performance and the transition into a new educational environment, the university. The field of this study is motivational research and its perspective positive psychology. The research questions were: (1) what kinds of achievement and social strategies high school students and young adults deploy; (2) does the deployment of certain kind of strategies and the relationship with the parents predict their well-being; (3) does the deployment of certain kind of strategies and goal orientations predict students subsequent academic performance and well-being; and (4) what kind of aspirations senior high school senior students have concerning their studies after high school and do these aspirations predict their future studies in university. The participants were asked to fill in a questionnaire measuring achievement and social strategies, goal orientations and well-being at the beginning of their studies in high school (n=236), two years later while still at high school (n=210) and, finally, a year and a half after their graduation (n=129). The results revealed that well-performing high school students deployed functional strategies like optimistic achievement strategy and social support as a social strategy. The deployment of dysfunctional strategies like self-handicapping and avoidance decreased across the follow-up period. High-school students were satisfied with their lives and their well-being showed high stability. The results showed further that most of the senior high school students deploy optimal goal orientations. Academic performance in the matriculation examination was most strongly predicted by former academic performance and self-efficacy. Well-being was associated with self-efficacy, functional cognitive strategies and lack of the use of dysfunctional strategies and goal orientations. After graduation almost all participants were studying in the university and most of them exactly where they aimed to study as a senior high school student. Well-performing high school students had many developmental assets and their positive development followed a cumulative cycle