Kokkolan yliopistokeskus Chydenius
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/83914
2024-03-29T13:01:19ZLuokanopettajien käsityksiä arvioinnin merkityksestä monialaisessa oppimiskokonaisuudessa
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/92586
Luokanopettajien käsityksiä arvioinnin merkityksestä monialaisessa oppimiskokonaisuudessa
Hietamäki, Ulla; Harju-Luukkainen, Heidi; Maunula, Minna
2024-01-08T12:31:05ZSocial work in a crisis in a changing complex operating environment
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/92472
Social work in a crisis in a changing complex operating environment
Alho, Sirkka; Vuolukka, Kaisa
2023-12-21T14:08:25ZSosiaalityö ja asiakastietojärjestelmien vaikutukset työhyvinvointiin
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/92282
Sosiaalityö ja asiakastietojärjestelmien vaikutukset työhyvinvointiin
Alho, Sirkka; Hollo, Aino
2023-12-13T06:04:53ZSosiaalityön asiantuntijuus vastaanottopalveluissa
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/88043
Sosiaalityön asiantuntijuus vastaanottopalveluissa
Elfving, Eeva
Esityksen tavoitteena on luoda kuvaa niistä haasteista, joita suomalainen vastaanottojärjestelmä on kohdannut Eurooppaa kohdanneen niin kutsutun pakolaiskriisin myötä, sekä paikantamaan millaista sosiaalityön asiantuntijuutta se tarvitsee. Esitys perustuu Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakausilehti Januksessa julkaistuun puheenvuoroon ”Sosiaalityön asiantuntijuus vastaanottopalveluissa”, jonka olen kirjoittanut yhdessä sostt, YTM, Sari Kärkkäisen kanssa. Esityksen lähtökohtana on vastaanottokeskusten arki, jossa työntekijät käyttävät valtaa suhteissa asiakkaisiin. Vastaanottokeskuksissa työntekijällä on valtaa suhteessa asiakkaaseen, esimiehellä työntekijään, johdolla esimiehiin, toimintaympäristöllä organisaatioon ja niin eteenpäin. Tällainen ylivallan ketjuuntuminen voi vastaanottotyössä tuntua luontevalta tai jopa perustellulta. Valtarakenteet säätelevät asiakkaan roolia paitsi mahdollistaen, myös rajoittaen osallisuuden muotoja ja mahdollisuuksia. Esitän, että vastaanottojärjestelmään on erilaisin vallankäytön välinein luotu hyvinvointivaltion rinnakkaistodellisuus, jossa turvapaikkaa hakevat eivät pahimmillaan tule kohdelluiksi yhteiskunnassa muutoin vallitsevien sääntöjen ja käytäntöjen mukaisesti. Sosiaalityöntekijä tuo kuitenkin näihin kysymyksiin oleellisesti kuuluvan asiantuntijuuden keskuksen henkilöstöön. Vastaanottokeskuksissa sosiaalityöntekijöiden oleelliseksi tehtäväksi nouseekin toimiminen rakenteellisen eriarvoisuuden ja yksilöiden oikeudenmukaisen kohtelun välisen suhteen riippumatona asiantuntijana. Sosiaalityön ammattilaisen on toimittava neutraalina ongelmatilanteita jäsentävänä asiantuntijana, jolla on kykyä reflektiiviseen ajatteluun ja työn arviointiin. Kontrollin, vallankäytön ja organisaatioiden toimintatapoihin liittyvien ristiriitojen tunnustaminen ja käsittely tulee olla sosiaalityöntekijän ammatillisuuden ytimessä. Sosiaalisten ihmisoikeuksien näkökulmasta yhdenvertaisuutta tulee edistää erityisesti poistamalla näkymätöntä rakenteellista syrjintää, joka ilmenee esimerkiksi professionaalisen auttamisen typistämisenä ohjeiden suorittamiseksi. Jos sosiaalisten ihmisoikeuksien toteutumista joutuu vaatimaan viranomaisprosessissa, ihmisoikeudet eivät oikeastaan toteudu.
2023-06-22T11:49:38ZTunteisiin vetoava uhripuhe ja osaamattomat sotebyrokraatit : esimerkkinä rakenteellinen sosiaalityö ihmiskaupan vastaisen työn parissa
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/88037
Tunteisiin vetoava uhripuhe ja osaamattomat sotebyrokraatit : esimerkkinä rakenteellinen sosiaalityö ihmiskaupan vastaisen työn parissa
Elfving Ström, Eeva
Esityksen lähtökohtana on sellainen ihmiskaupan vastaiseen työhön liittyvä julkinen ja viranomaiskeskustelu, jossa sotetoimijoita on vuosia arvosteltu siitä, etteivät ne tunne ihmiskaupan uhrin erityisasemaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saajina eivätkä siksi osaa auttaa uhreja oikein. Ratkaisuksi on tarjottu kokonaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintalogiikasta ja vakiintuneista oppirakennelmista irrallinen ”auttamisjärjestelmä”. Erityisasemalla on viitattu sisäministeriön alaisen auttamisjärjestelmän muotoutuneisiin totuttuihin toimintatapoihin, jotka eivät ole perustuneet lakiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten, asiantuntijoiden ja organisaatioiden tehtäväksi on tässä keskustelussa jäänyt olla joko hiljaa tai väärässä ja ottaa opikseen. Sotea koskeva tutkimustieto on joko kyseenalaistettu tai vaiennettu. Kuvaan esityksessä miten ajatus osaamattomista soteammattilaisista ja ihmiskaupan uhrin erityisasemasta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saajana luotiin ja mitä sosiaalialan tutkijoiden ja toimijoiden pitäisi keskustelusta ymmärtää. Kyseessä on tapausesimerkki sosiaalialan ammattietiikkaan pohjaavasta rakenteellisesta sosiaalityöstä yhdenvertaisuuden varmistajana ja kuvaus siitä mitä opin.
2023-06-22T10:19:47ZKulttuuriset ennakkoluulot sosiaalityön ongelmanmäärittelyn resursseina : esimerkkinä kunniaan liittyvä väkivalta
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/87964
Kulttuuriset ennakkoluulot sosiaalityön ongelmanmäärittelyn resursseina : esimerkkinä kunniaan liittyvä väkivalta
Elfving Ström, Eeva
Esitys perustuu vielä työn alla olevaan artikkelikäsikirjoitukseen, jonka olen kirjoittanut pro gradu -tutkielmani ”Kunnia, etnisyys ja kulttuuri. Sosiaalityöntekijöiden käsityksiä kunniaan liittyvästä väkivallasta” (Elfving 2017) pohjalta. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää miten sosiaalityöntekijät määrittelevät ongelmia kunniaan liittyvän väkivallan tapauksissa. Aineistoni perusteella sosiaalityöntekijät käyttävät kulttuurisia ennakkoluuloja ongelmanmäärittelyn resursseina. Väkivaltaisuuden katsotaan olevan kiinteä osa ”muslimikulttuuria” ja sen perinteitä. Väkivallan mahdollistaa naisen huono asema. Asiakkaan muslimitausta erotetaan suomalaisuudesta tarkkarajaisesti ja sillä selitetään yksilöiden käytöstä, sosiaalityöntekijöiden omaa päättelyketjua sekä väkivallan taustalla vaikuttavia sukupuolten välisiä suhteita. Tarkkarajainen ja ennalta tunnettu ”muslimikulttuuri” yhdistetään väkivaltaisuuteen ja sen perusteella arvioidaan ja ennakoidaan väkivallan mahdollisuutta. Uhreja ja tekijöitä määrittävät etnisyyden lisäksi myös sukupuolittuneet jaot. Uhrit määrittyvät aineistossa ensisijaisesti vailla toimijuutta oleviksi alistetuiksi tytöiksi tai naisiksi, ja tekijät taas väkivaltaisiksi ”maahanmuuttajamiehiksi”. Sukupuolilla onkin tiivis yhteys siihen, miten ymmärrämme suomalaisuuden ja maahanmuuttajuuden välisen suhteen sekä etnisen ja rodullisen erilaisuuden. Tutkielmani johtopäätös on, että suomalainen tasa-arvoisuus muodostuu sosiaalityön käytännöissä perustavaa laatua olevaksi arvoksi, jolla perustellaan varsin avointakin syrjintää. Muslimitaustaisten asiakkaiden ja heidän kohtaamiensa tilanteiden läpikotainen kulttuuristaminen on omiaan estämään sellaisen ongelmanmäärittelyn, joka ottaa huomioon yksilöiden ja tilanteiden väliset erot. Aineistoni valossa asioiden käsittely jää oletusten ja käsitysten varaan, eikä asiakkaalle rakennu paikkaa tulla kohdatuksi yksilönä ainutlaatuisessa tilanteessaan.
2023-06-20T10:05:56ZJatkuvan oppimisen koulutukset tutkimusperustaisen osaamisen täydentäjinä
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/86260
Jatkuvan oppimisen koulutukset tutkimusperustaisen osaamisen täydentäjinä
Alho, Sirkka
2023-04-04T10:07:07ZKuinka voida hyvin lastensuojelun sosiaalityöntekijän asiantuntijatehtävissä?
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/86256
Kuinka voida hyvin lastensuojelun sosiaalityöntekijän asiantuntijatehtävissä?
Alho, Sirkka
2023-04-04T09:48:56ZVäitöskirjatutkijat sivistysyliopiston raunioilla
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/85604
Väitöskirjatutkijat sivistysyliopiston raunioilla
Piironen, Anni; Matikainen, Minni; Maunula, Minna
Kehitämmekö yliopistoa siten, että se suosii väitöskirjatutkijoiden keskinäistä kilpailua vai tuemmeko vertaisten liittoumia?
2023-02-23T08:41:27ZYhdenvertaiseen arviointiin on vielä matkaa!
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/84393
Yhdenvertaiseen arviointiin on vielä matkaa!
Vesaranta, Helena
2022-12-15T07:36:17Z