2022
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/79732
2024-03-29T08:35:27ZKielessä kiinni – tässä ja nyt!
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/84873
Kielessä kiinni – tässä ja nyt!
Vaarala, Heidi; Rajala, Emilia
2023-01-10T05:54:44ZHupenevat kielivalinnat : kehnoa kielikoulutuspolitiikkaa vai kielenoppimismotivaatiota?
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/84203
Hupenevat kielivalinnat : kehnoa kielikoulutuspolitiikkaa vai kielenoppimismotivaatiota?
Kangasvieri, Teija
Artikkelissa tarkastellaan suomalaisen perusopetuksen yläkoululaisten vieraan kielen oppimismotivaatiota. Tutkimuksessani selvitin muun muassa oppilaiden vieraiden kielten motivaatioprofiileja, nykyistä kieliminää ennustavia tekijöitä sekä motivaatioprofiilien ja arvosanojen yhteyksiä oppilaiden perusopetuksen jälkeisiin jatkosuunnitelmiin. Artikkelissani käsittelen myös suomalaista kielikoulutuspolitiikkaa perusopetuksen kituvien kielivalintojen osalta. Jätän lukijan arvioitavaksi, mikä on motivaation ja kielikoulutuspolitiikan lopullinen suhde koululaisten kielivalinnoissa
2022-12-02T09:44:18ZKirjoittamisprosessin tallentaminen ja visualisointi kielenoppimisen apuna
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/84164
Kirjoittamisprosessin tallentaminen ja visualisointi kielenoppimisen apuna
Mutta, Maarit; Laine, Päivi; Mäkilä, Mari; Åberg, Anne-Maj; Hintikka, Anni; Mäntylä, Katja; Toropainen, Outi; Lahtinen, Sinikka
Tekstin kirjoittaminen saattaa toisinaan tuntua työläältä, mutta se voi olla myös helppoa ja sujuvaa. Tutkimme KISUVI-hankkeessa (Monikielisten kirjoittajien kirjoitusprosessit: sanastokeskittymien ja sujuvuuden visualisointi graafiteorian avulla) kirjoittamisen sujuvuutta ensi- ja vieraalla kielellä. Tarkastelemme kirjoittamista näppäilyntallennuksen ja kirjoittamisen kielentämisen eli omasta kirjoittamisesta kertomisen avulla. Tavoitteemme on saada uutta tietoa kirjoitusprosesseista ja kirjoittajaprofiileista analysoimalla niitä visualisointien ja näppäilyntallennuksen avulla. Tuloksia voi soveltaa tutkimuksen lisäksi etenkin kirjoittamisen opettamiseen eri kielillä.
2022-11-30T11:34:00ZSaavutettavuutta kaikille? : viitottujen verkkotekstien laatu ja käytettävyys viittomakielten elinvoimaisuuden ja kielenoppimisen näkökulmasta
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/84163
Saavutettavuutta kaikille? : viitottujen verkkotekstien laatu ja käytettävyys viittomakielten elinvoimaisuuden ja kielenoppimisen näkökulmasta
Sivunen, Ulla
Viime aikoina on keskusteltu viittomakielisten ja viittomakielelle tulkattujen verkkotekstien laadusta. Viittomakieliset ovat kokeneet, että viitottujen verkkotekstien laatu vaihtelee paljon. Viitottuja verkkotekstejä käytetään monissa paikoissa kielenopetustyössä, kirjastoissa ja eri medioiden saavutettavuuden kehittämistyössä. Käsittelin maisterintutkielmassani (2021) viitottujen verkkotekstien laatua tekstien käytettävyyden ja kieliasiantuntijoiden näkökulmista. Millainen rooli on kuuroilla, äidinkielisillä kieliammattilaisilla, kääntäjillä ja tulkeilla pienissä viitotuissa vähemmistökielissä?
2022-11-30T11:31:08Z"Edistetään oppimista yhdessä" : opetusavustajaohjelma Helsingin yliopiston japanin kielen kursseilla
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/84162
"Edistetään oppimista yhdessä" : opetusavustajaohjelma Helsingin yliopiston japanin kielen kursseilla
Fuse, Rie; Sosa, Sachiko
Artikkelissa käsitellään opetusavustajien soveltamista Helsingin yliopiston japanin tunneilla. Kartoitamme opetusavustajia soveltavan opetusmenetelmän etuja ja haasteita sekä opetusavustajien itsensä että opettajien kannalta. Opetusavustajat kohtaavat erilaisia haasteita ja huolenaiheita, joita he yrittävät ajan myötä ratkaista kokemuksen ja opettajien neuvojen avulla.
2022-11-30T11:29:02ZSähkö- ja automaatiotekniikan opiskelijoiden kansainväliset projektit osana opintoja
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/84161
Sähkö- ja automaatiotekniikan opiskelijoiden kansainväliset projektit osana opintoja
Valtaranta, Niina
Hämeen ammattikorkeakoulun sähkö- ja automaatiotekniikan koulutusohjelmassa on jo useamman lukuvuoden ajan integroitu kansainvälisyysprojekti osaksi sekä monimuoto- että päiväopiskelijoiden perusopintoja. Englanninkielisen ja suomenkielisen koulutusohjelman opiskelijat osallistuvat heti opintojen alussa projektiin, jossa he työskentelevät yhdessä sekaryhmissä. Alussa tilanne voi tuntua haastavalta, mutta projektin kuluessa tunnelma ryhmissä poikkeuksetta vapautuu, ja kotikansainvälisyydestä tulee tavanomaista toimintaa. Projektityöskentelyyn perehdytään siis aluksi oman korkeakoulun opiskelijoiden parissa ja myöhemmin yhdessä ulkomaisen partneriyliopiston opiskelijoiden kanssa.
2022-11-30T10:58:49ZFonetiikan tutkijat etsivät keinoja englannin ääntämisen tukemiseen ja kieliperinnön säilyttämiseen Namibiassa
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/84160
Fonetiikan tutkijat etsivät keinoja englannin ääntämisen tukemiseen ja kieliperinnön säilyttämiseen Namibiassa
Haapanen, Katja; Saloranta, Antti; Peltola, Kimmo O.; Tamminen, Henna; Peltola, Maija S.
Suomessa hyvä englannin taito tuo usein lisäetua työelämässä ja avaa ovia kansainvälistymiseen niin vapaa-ajalla kuin uralla. Namibiassa englannin kielitaito puolestaan on koulutuksen avain, jota ilman opinnoissa eteneminen voi muuttua mahdottomaksi. Monien paikallisten alkuperäiskielten arvostus on vähäistä, eikä niillä ole mahdollista saada opetusta ensimmäisten kouluvuosien jälkeen. Tanssi uhanalaisten kielten ja foneettisen maailman tulkkina (Tiede, Tanssi ja Fonetiikka, T&T&F) on Turun yliopiston Learning, Age & Bilingualism -laboratorion (LAB-lab) kolmevuotinen hanke, jonka tavoitteena on fonetiikan keinoin helpottaa siirtymää kotikielisestä opetuksesta englanninkieliseen koulunkäyntiin sekä lisätä kielellisen monimuotoisuuden arvostusta Namibiassa.
2022-11-30T10:36:54ZJULIET 2022 : Continuing to prepare class teachers as language educators
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/84159
JULIET 2022 : Continuing to prepare class teachers as language educators
Moate, Josephine
In 1995 JULIET programme was established in the Department of Teacher Education at the University of Jyväskylä and 27 years on, JULIET continues to prepare class teachers specialised in foreign language pedagogy. Each year a ‘home group’ of students join the 35ECTS programme that continues across the four-five years of class teacher education. Over the years, however, significant developments have taken place in the Finnish National Curriculum for Basic Education, in the diversity of students and school communities, and in the JULIET programme itself. This article outlines how JULIET has developed and continues to prepare class teachers specialised in foreign language education today.
2022-11-30T10:32:02ZKieli-ideologisia näkökulmia korkeakoulujen yksi-, kaksi- ja monikielisyyteen
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/83474
Kieli-ideologisia näkökulmia korkeakoulujen yksi-, kaksi- ja monikielisyyteen
Lehtonen, Heini; Saarinen, Tanja
Suomalaisten korkeakoulujen kielipolitiikka on perustunut samalle periaatteelle kuin Suomen perustuslaillinen kaksikielisyys: korkeakoulut ovat joko yksikielisiä tai kaksikielisiä, ja kaksikielisyys on käytännössä tarkoittanut erillisten suomen- tai ruotsinkielisten ohjelmien tai linjojen rinnakkaista olemassaoloa. Vähemmistökielinen korkeakouluopetus on ollut vähäistä, vaikka saamen kieliä, karjalaa, viittomakieliä tai romania on viime vuosikymmeninä suomalaisissa korkeakouluissa opetettu oppiaineena joissakin tapauksissa syventäviin opintoihin saakka. Erityisesti 2000-luvulle tultaessa englanti on lisääntyneen kansainvälistymisen myötä tuonut oman lisänsä yliopistojen kieli-ideologisiin keskusteluihin.
2022-10-06T08:34:27ZRinnakkaiskielisyys hallintohenkilöstön työssä – kielen valinta ja kieliversioinnin käytännöt
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/83473
Rinnakkaiskielisyys hallintohenkilöstön työssä – kielen valinta ja kieliversioinnin käytännöt
Solin, Anna
Suomalaiset yliopistot ovat monikielistyneet vauhdikkaasti viime vuosikymmeninä, niin lisääntyneen opiskelijaliikkuvuuden kuin kansainvälisten rekrytointien myötä. Yliopistojen hallinto ja päätöksenteko on kuitenkin ollut yksikielistä – esimerkiksi keskeiset yliopistodemokratian areenat ovat olleet suomenkielisiä. Kuvaan artikkelissa Helsingin yliopistossa käynnissä olevaa muutosprosessia, jossa pyritään luomaan rinnakkaiskielisiä käytäntöjä muun muassa tiedekuntaneuvostoihin.
2022-10-06T07:04:37Z