3/2020
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/72119
2024-03-28T08:50:09ZKoronakevään etäopiskelu kuormitti erityislasten vanhempia
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/72125
Koronakevään etäopiskelu kuormitti erityislasten vanhempia
Kankaanranta, Marja; Kantola, Kristiina
Miten erityistä tai tehostettua tukea saavien oppilaiden etäopiskelu sujui koronakevään aikana? Minkälainen oli vanhempien rooli opiskelun ohjauksessa? Miten perheet jaksoivat? Muun muassa näihin kysymyksiin haettiin vastauksia kesäkuussa 2020 toteutetulla tutkimuksella. Tutkimuskyselyyn vastasivat lasten ja nuorten vanhemmat, ja vastauksia saatiin yhteensä 616 lapsen tai nuoren osalta. Suurin osa lapsista osallistui etäopetukseen kotona, ja vain kolme prosenttia oli lähiopetuksessa koululla. Pienellä osalla lapsista oli käytössä erilaisia joustavia opetusjärjestelyjä, joissa lähi- ja etäopetusta yhdisteltiin eri tavoin. Muutama lapsi palasi lähiopetukseen kevään aikana etäopiskelun haasteellisuuden takia.
2020-10-13T05:50:20ZPoikkeusaika vaikutti perheiden hyvinvointiin eri tavoin
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/72124
Poikkeusaika vaikutti perheiden hyvinvointiin eri tavoin
Sorkkila, Matilda
Koronavirusepidemiaan liittyvän poikkeusajan vuoksi useimmat perheet joutuivat äkillisesti eristäytymään koteihinsa ja tekemään ansiotöitä, kotitöitä, hoitamaan lapsia sekä auttamaan lapsia etäkoulussa samanaikaisesti. Lisäksi vapautta ja sosiaalisia kontakteja rajoitettiin. Miten perheet selviytyivät poikkeusajasta? Entä miten voitaisiin varautua perheiden kannalta paremmin koronavirusepidemian toiseen aaltoon? Muun muassa näihin kysymyksiin selvitimme vastauksia Vanhemmuuden voimavara- ja kuormitustekijät poikkeusaikana (VoiKu-COVID-19) -tutkimuksessa.
2020-10-13T05:47:10ZYhteentörmäyksistä yhteistyöhön : vauvan tulo käynnistää kasvun yhteisvanhemmuuteen
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/72123
Yhteentörmäyksistä yhteistyöhön : vauvan tulo käynnistää kasvun yhteisvanhemmuuteen
Rönkä, Anna; Kekkonen, Marjatta
Toimiva yhteisvanhemmuus on perheen hyvinvoinnin tärkeä kulmakivi. Sen perusta rakentuu odottavien vanhempien ja heidän läheistensä valmistautuessa vastaanottamaan uutta perheenjäsentä. Vanhempien välinen yhteistyö ei rakennu automaattisesti vaan vaatii perheen aikuisilta neuvottelua ja palveluilta aktiivista tukemista. Yhteisvanhemmuuden ytimessä ovat lapsen hoivan, kasvatuksen ja perheen työnjaon kysymykset, ja se rakentuu vanhempien, mutta myös muiden lapsen huolenpitoon osallistuvien perheen aikuisten välille. Korona-aika on tehnyt näkyväksi yhteisvanhemmuuden merkityksen, nostanut keskusteluun odottavien isien osallisuuden ja antanut kunnille kimmokkeen uusien verkkovälitteisten perhevalmennuksen muotojen etsimiseen.
Vauvan odotus käynnistää perheessä ajanjakson, jolloin odottavat vanhemmat ryhtyvät pohtimaan ja sovittamaan yhteen odotuksiaan vanhempina ja kumppaneina. Kun tuoreet vanhemmat tulevat kotiin vastasyntyneen kanssa, yöheräämiset ja lisääntyvät kotityöt haastavat heidät löytämään yhteisen tapansa olla yhdessä vanhempina. Tämä yhteispelin harjoittelu on nyky-yhteiskunnassa jäänyt paljolti vanhempien oman kiinnostuksen ja keskinäisen sopimisen varaan. Tutkimusten perusteella kuitenkin tiedämme, että parit hyötyvät siitä, että he saavat harjoitusta yhteisvanhemmuuteen jo vauvan odotusvaiheessa. Vanhempien mahdollisuus keskustella itselle tärkeistä yhteistyön kysymyksistä jo odotusaikana edistää myöhempää tyytyväisyyttä perhe-elämään.
2020-10-13T04:52:20Z