2014
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/43128
2024-03-28T20:57:42ZRajat, kynnykset, muurit ja sillat
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/45223
Rajat, kynnykset, muurit ja sillat
Pöyhönen, Sari
Pääkirjoitus
2015-02-02T07:06:26ZKielimatka Muuramesta Vöyriin
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/45222
Kielimatka Muuramesta Vöyriin
Pöyhönen, Sari; Viitanen, Pietu
Suomi on kiinnostava maa. Vain muutaman tunnin ajomatkan päässä voi löytää toisen todellisuuden, vaikka taivaankansi on sama. Kävin marraskuussa tutustumassa Vöyrissä toteutettuun ruotsinkieliseen turvapaikanhakijoille suunnattuun kotoutumiskoulutukseen, jota rahoittaa kolmen vuoden ajan Svenska kulturfonden. Olin rahoittajien pyynnöstä tapaamassa koulutuksen toteuttajia ja koulutukseen osallistujia. Mukanani oli poikani Pietu, joka käy 8. luokkaa Muuramessa. Hänelle ruotsi on yhtä tervanjuontia. Ei auta, että pikkuserkkuja asuu Göteborgissa tai että isomummi oli kaksikielinen. Ruotsin kielellä on hyvin ohut kosketus (oppikirjakin on säästynyt siistinä) hänen elämässään. Seuraavassa kerromme matkasta omin sanoin.
2015-02-02T07:02:56ZAmmattikorkeakoulujen ruotsin opetuksen haasteista
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/45221
Ammattikorkeakoulujen ruotsin opetuksen haasteista
Salomaa, Pirjo
"Ammattikorkeakoulujen ruotsin opettajuus muutoksessa – Kohti motivoivaa ohjaamista" on 20 artikkelin ja kahden puheenvuoron julkaisu, jossa kuvataan Elitgruppen -nimistä täydennyskoulutuskehityshanketta. Vuosina 2012 – 2014 toteutetussa hankkeessa oli mukana opetustyön kehittämisestä innostuneita opetusalan asiantuntijoita, jotka kirjoittivat raportin kukin omasta kehityshankkeestaan. Kehityshankkeissa käsitellään viittä teemaa, jotka ovat: Amk-ruotsin opettajuus ja amk -ruotsin opiskelijat, Ohjauksen rooli, Opetuskokeilut ja - materiaali, Integrointi ammattiaineisiin ja Verkkotyökalut ohjauksen välineinä. Julkaisun tavoitteena on antaa ideoita ja malleja ammattikorkeakouluruotsin opetukseen ja ohjaukseen. Tässä kirja-arviossa käsittelen tarkemmin kolmea hankeraporttia.
Kirja-arvio teoksesta:
Ammattikorkeakoulujen ruotsin opettajuus muutoksessa – Kohti motivoivaa ohjaamista. Taina Juurakko-Paavola
(toim.) OKKA. Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö – OKKA-säätiön julkaisuja. ISBN 978-952-5508-32-1.
2015-02-02T06:58:49ZKaksi vuosikymmentä Yleisiä kielitutkintoja
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/45220
Kaksi vuosikymmentä Yleisiä kielitutkintoja
Ahola, Sari; Leblay, Tarja
Yleiset kielitutkinnot (YKI) on kansallinen kielitutkintojärjestelmä, jota koskeva lainsäädäntö astui voimaan vuonna 1994. Tänä vuonna on siis kulunut 20 vuotta siitä, kun järjestelmä aloitti toimintansa. Näiden vuosien aikana tutkintoihin liittyvä käsitys kielitaidosta on säilynyt samana, mutta tutkintojen rakennetta ja tutkintojärjestelmän käytänteitä on kehitetty monin eri tavoin. Tässä artikkelissa esittelemme, miten tutkintoa on kehitetty ja millaisia muutoksia tutkintojärjestelmässä on tapahtunut toimintavuosien aikana.
2015-02-02T06:49:42ZKielenoppijan personal trainer
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/45219
Kielenoppijan personal trainer
Alila, Jaana
Kielenopettaja työskentelee tyypillisesti julkisella sektorilla oppilaitoksissa. Oppijoiden tarpeet ovat kuitenkin entistä enemmän yksilöllisiä ja yksityisopettajaa halutaan käyttää kurssimuotoisen opiskelun lisäksi. Kielikurssit ajoittuvat usein virka-aikaan, jolloin ajankohta voi olla este kurssille osallistumiselle. Yksityistunneilla oppija saa ohjausta haluamissaan asioissa silloin, kun hänelle sopii. ”Parasta tässä on se, että voi antaa opiskelijalle juuri sitä ja niillä keinoilla, mitä tämä haluaa ja tarvitsee”, mainitsee jyväskyläläinen suomen kielen opettaja Hanna Männikkölahti. Hän työskentelee omassa yrityksessään, joka tarjoaa suomen kielen yksityisopettajan palveluita. Männikkölahden halu perustaa oma yritys lähti yksityisopettajien tarpeesta. Syksyllä 2008 hän perusti toiminimen Suomea kahdestaan.
2015-02-02T06:44:03ZKaksikielinen koulu? Pietarsaaren lukio ja Jakobstads gymnasium saman katon alle
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/45208
Kaksikielinen koulu? Pietarsaaren lukio ja Jakobstads gymnasium saman katon alle
Kajander, Kati; Dufva, Hannele; Kotkavuori, Ella; Alanen, Riikka
Suomessa on käyty usean vuoden ajan keskustelua kaksikielisistä kouluista. Erityisen kiivaana keskustelu kävi syksyllä 2011, jolloin niin suomen- kuin ruotsinkielisessä lehdistössä esiteltiin mielipiteitä puolesta ja vastaan (Boyd & Palviainen 2015). Onko kaksikielinen koulu uhka vai resurssi? Miten molempien kielten asema koulussa turvataan? Suomessa on tällä hetkellä parikymmentä peruskoulua, joissa kaksi kieltä saman katon alla on arkea. Lukiokoulutuksessa kaksikielistä koulua on ryhdytty vasta kokeilemaan.
2015-01-30T09:31:31ZLuokkatandemilla vauhtia ammattikorkeakoulun toisen kotimaisen kielen opiskeluun
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/45207
Luokkatandemilla vauhtia ammattikorkeakoulun toisen kotimaisen kielen opiskeluun
Korhonen, Anna; Savolainen, Katariina; Isokangas, Sari; Saarikoski, Lotta
Artikkeli kertoo Insinööriopiskelijoiden korkeakoulutandem -hankkeesta, jossa Vaasan ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novian insinööriopiskelijat harjoittelivat yhdessä suomea/ruotsia toisen kotimaisen kielen opintojakson puitteissa. Menetelmäksi valittiin luokkatandem. Tavoitteena oli, että opiskelijat saisivat harjoitella ennen kaikkea suullista kielitaitoa mielekkäiden tehtävien parissa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Sekä opettajien että opiskelijoiden kokemukset olivat erittäin myönteisiä ja kannustavat jatkamaan luokkatandemin käyttöä jatkossakin toisen kotimaisen kielen opetuksessa.
2015-01-30T08:44:09Z"Mamma, minä viskaan salaisuuden sinun korvaan" – kaksikielisten lasten vanhempien iloista ja huolista
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/45205
"Mamma, minä viskaan salaisuuden sinun korvaan" – kaksikielisten lasten vanhempien iloista ja huolista
Sajavaara, Anu
Suomi ei ole enää yksikielinen maa. Jos yhteiskunta edistäisi nykyistä aktiivisemmin kaksi- ja monikielisyyttä, myös kansallinen kielivaranto laajenisi ja monipuolistuisi. Kaksikielisyyden tukeminen on tällä hetkellä vain vanhempien vastuulla
2015-01-30T08:39:06ZMonikielisessä viittovassa perheessä kielet täydentävät toisiaan
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/45203
Monikielisessä viittovassa perheessä kielet täydentävät toisiaan
Lindholm, Mari; Tarvonen-Jarva, Maritta
Suomessa viittomakieli on noin 5000 kuuron äidinkieli. Lisäksi on monia kuulevia lapsia, joiden vanhemmista ainakin toinen on kuuro viittomakielinen. Näin ollen kuulevilla lapsilla on mahdollisuus oppia luonnollisesti suomalaista tai suomenruotsalaista viittomakieltä perhepiirissä. Monikieliset perheet ovat jo monelle tuttu, mutta miten monikielisyys näkyy ja toteutuu viittomakielisessä perheessä? Entä miten lapset vaihtavat kieltä kesken ilmauksen tai puheen? Pro gradu tutkielmamme viittovan perheen monikielisyydestä keskittyi näihin kysymyksiin.
2015-01-30T08:33:22ZKansainvälinen harjoittelu – pelimerkit työelämän käyttöön!
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/45202
Kansainvälinen harjoittelu – pelimerkit työelämän käyttöön!
Mutanen, Jaana
CIMO on kansainvälistänyt jo yli kaksikymmentä vuotta suomalaisia nuoria työelämää varten. Yksi hyvä väline on ollut opintoihin liittyvä harjoittelu ulkomailla. Työelämässä tarvitaankin yhä monipuolisempaa kielitaitoa, mutta myös muita kansainvälisen kokemuksen kasvattamia ominaisuuksia. Viimeisen kymmenen vuoden aikana harjoittelijoita on lähetetty yhä enemmän muualle kuin englanninkielisille alueille, viime vuosina myös yhä enemmän Euroopan ulkopuolelle. Euroopan ulkopuoliset maat kiinnostavatkin suomalaisia nuoria kovasti. Vuoden 2014 harjoitteluhaussa suosituin kohdemaa oli Kiina ja toiseksi suosituin – uutuutena mukaan tullut – Brasilia.
2015-01-30T08:28:34Z