Kieli, koulutus ja yhteiskunta - Maaliskuu 2020https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/683242024-03-29T01:56:37Z2024-03-29T01:56:37ZKiVAKO-hanke : korkeakoulut kielivarantoa kehittämässäVarttala, TeppoPuranen, Pasihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/684522020-04-03T13:19:16Z2020-04-03T07:37:51ZKiVAKO-hanke : korkeakoulut kielivarantoa kehittämässä
Varttala, Teppo; Puranen, Pasi
Tässä artikkelissa kuvaamme opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa, 25 korkeakoulun yhteistyönä toteuttamaa KiVAKO (Kielivarannon vahvistaminen korkeakouluissa) -kärkihanketta. Kuvailemme lyhyesti hankkeen taustaa ja syntyä, sen tavoitteita, hankkeen käynnistämistä ja nykyvaihetta. Nostamme esille myös kokemuksia hankeyhteistyöstä ja siinä ilmenneitä onnistumisia ja haasteita.
2020-04-03T07:37:51ZMonikielisen viestinnän haasteet kansainvälisessä yliopistossaSolin, AnnaPienimäki, Hanna-Marihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/684512020-04-03T13:19:16Z2020-04-03T07:05:12ZMonikielisen viestinnän haasteet kansainvälisessä yliopistossa
Solin, Anna; Pienimäki, Hanna-Mari
Suomalaiset yliopistot haluavat näyttäytyä kansainvälisinä ja monikielisinä opetuksen ja tutkimuksen keitaina. Mutta kuinka monikielisyys toteutuu yliopistojen eri toiminnoissa? Millaisia haasteita liittyy monikielisen viestinnän tuottamiseen?
2020-04-03T07:05:12ZKielitietoisuusvalmennukset ammatillisessa koulutuksessa – KIELO-hankkeen kokemuksiaDejanova, TarjaSeppä, MarianneArola, TuijaPakkanen, RitvaPesola, HanneleSiirilä, Janihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/684162020-04-01T13:19:18Z2020-04-01T09:46:57ZKielitietoisuusvalmennukset ammatillisessa koulutuksessa – KIELO-hankkeen kokemuksia
Dejanova, Tarja; Seppä, Marianne; Arola, Tuija; Pakkanen, Ritva; Pesola, Hannele; Siirilä, Jani
Opetushallituksen rahoittama KIELO – kielitietoinen ohjaus ammatillisessa koulutuksessa ja työelämässä -hanke on kukoistanut jo yli puolitoista vuotta. Hankkeeseen osallistuvat Aikuiskoulutus Taitaja, Business College Helsinki, Careeria, Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu ja Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä. Hankkeen alkuvaiheessa noin vuosi sitten Kieli, koulutus ja yhteiskunta -verkkolehdessä julkaistiin Tuija Arolan ja Marianne Sepän artikkeli kielitietoisuudesta ammatillisessa koulutuksessa. Nyt kerromme, mitä tuloksia hankkeessa on saatu aikaan ja annamme suosituksia tulevaisuuden kehittämistyöhön liittyen kielitietoisuuteen ammatillisessa koulutuksessa.
2020-04-01T09:46:57ZYhdeksäsluokkalaisten keinot lukutaidon kehittämiseksiSääkslahti, MinnaSaviniemi, MaijaPalola, Elinahttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/684152020-04-01T13:19:17Z2020-04-01T09:10:56ZYhdeksäsluokkalaisten keinot lukutaidon kehittämiseksi
Sääkslahti, Minna; Saviniemi, Maija; Palola, Elina
Nuorten lukutaito on ollut viime vuosina usein esillä mediassa. Keskustelussa on noussut esiin erityisesti huoli lukutaidon heikkenemisestä ja lukemisharrastuksen hiipumisesta. Aihetta ovat käsitelleet lähes pelkästään aikuiset, kuten opettajat, tutkijat ja muut asiantuntijat, mutta nuorten oma ääni on jäänyt taka-alalle ja kuulunut keskustelussa lähinnä aikuisten välittämänä. Tässä artikkelissa rajaamme tarkastelumme nuorten näkemyksiin siitä, millaisilla keinoilla erityisesti lukutaidon kehittymistä voitaisiin edistää äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa.
2020-04-01T09:10:56ZKiännä karjalakse : kääntäjänkoulutusta kielen elvyttäjilleKuusi, PäiviRiionheimo, Helkahttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/684142020-04-01T13:19:17Z2020-04-01T08:55:34ZKiännä karjalakse : kääntäjänkoulutusta kielen elvyttäjille
Kuusi, Päivi; Riionheimo, Helka
Mitä hyötyä on kääntäjänkoulutuksesta, kun kieli on uhanalainen? Miten pikakurssitetaan kielen elvyttäjiä vapaaehtoiskääntämiseen? Mitä tästä kaikesta jää opiskelijoille kirkkaimpana mieleen? Itä-Suomen yliopistossa toimi vuosina 2015–2019 Koneen Säätiön rahoittama Kiännä!-hanke, jonka tavoitteena oli tukea karjalan kielen elvytystä järjestämällä kääntäjänkoulutusta kielen puhujille ja elvyttäjille. Karjala on suomen lähin sukukieli, jolla on puhujia Suomessa ja Venäjällä. Kieli on vakavasti uhanalainen, ja kielen elvyttäjät ponnistelevat pitääkseen sen elävänä osana kielivarantoamme.
2020-04-01T08:55:34ZOman äidinkielen osaaminen – hyödyntämätön resurssiYli-Jokipii, MaijaAksinovits, LarissaSalin, RiittaHautakoski, Tuuliahttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/684132020-04-01T13:19:17Z2020-04-01T07:46:07ZOman äidinkielen osaaminen – hyödyntämätön resurssi
Yli-Jokipii, Maija; Aksinovits, Larissa; Salin, Riitta; Hautakoski, Tuulia
Tässä artikkelissa tarkastelemme monikielisten oppilaiden oman äidinkielen merkitystä osana Suomen kansallista kielivarantoa, kuvaamme opettajan työtä ja arjen haasteita sekä pohdimme oman äidinkielen opetuksen tulevaisuutta erityisesti opettajien koulutuksen kannalta. Kysymme, olisiko jo aika luoda koulutuskokonaisuus, joka tuottaisi monipuolisesti kielididaktiikkaa ja monikielisyyttä tuntevia ammattilaisia. Samalla Suomeen muuttaneet opettajat voisivat käyttää osaamistaan ja toimia monikielisten oppilaiden ja perheiden tukena ja linkkinä kouluun.
2020-04-01T07:46:07ZTampereella panostetaan varhennetun kieltenopetuksen kehittämiseen ja monipuolisiin kielivalintoihinLahti, LauraHarju-Autti, RaisaVerkama, OutiAaltonen-Kiianmies, Kirsihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/684122020-04-01T13:19:16Z2020-04-01T06:54:23ZTampereella panostetaan varhennetun kieltenopetuksen kehittämiseen ja monipuolisiin kielivalintoihin
Lahti, Laura; Harju-Autti, Raisa; Verkama, Outi; Aaltonen-Kiianmies, Kirsi
A1-kielen eli ensimmäisen vieraan kielen opetus on 1.1.2020 alkaen varhentunut alkamaan ensimmäiseltä vuosiluokalta kaikissa Suomen kouluissa (Opetushallitus 2019). Tampereella kieltenopetuksen varhentaminen on huomioitu jo usean vuoden ajan aktiivisella osallistumisella Opetushallituksen hankkeisiin sekä Tampereen kaupungin ja yliopiston yhteistyöllä. Artikkelissa kuvaamme Tampereen yliopistossa tarjolla olevien aiheeseen liittyvien koulutuskokonaisuuksien sisältöjä ja tarkastelemme niiden merkitystä paikallisina toteutuksina osana valtakunnallista uudistusta. Luomme myös katsauksen kielivalintoihin Tampereella, ja pohdimme syitä ja keinoja kielivalintojen monipuolistumiseen.
2020-04-01T06:54:23ZMind the Gap : lukion ja korkeakoulun välistä kuilua kaventamassaRiikonen, JonnaPirhonen, Hillamariahttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/683292024-03-25T11:54:12Z2020-03-25T12:39:30ZMind the Gap : lukion ja korkeakoulun välistä kuilua kaventamassa
Riikonen, Jonna; Pirhonen, Hillamaria
Lukiosta korkeakouluun siirtyvä nuori kohtaa opintojensa alkuvaiheessa uudenlaisia viestintä- ja kieliosaamiseen liittyviä haasteita, kun toimintaympäristö, opiskelutavat ja tekstilajit muuttuvat. Haasteena on se, että vaatimukset korkea-asteella ovat toisenlaisia kuin lukiossa ja opiskelija saattaa kokea siirtymävaiheessa taitonsa puutteellisiksi. Tätä siirtymävaiheen kuilua kaventaaksemme toteutimme lukiolaisille soveltavan Mind the Gap -kurssin. Yhteistyössä lukion, yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa rakennetun kurssin keskeisenä tavoitteena oli vahvistaa lukiolaisten viestintä- ja kieliosaamista. Tässä artikkelissa kuvaamme kurssin lähtökohtia, suunnittelua ja toteutusta sekä opiskelijoiden ja opettajien kokemuksia pilottikurssista.
2020-03-25T12:39:30ZKielivaranto A:sta Ö:hönRiuttanen, SannaKyckling, ErjaVaarala, Heidihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/683262024-03-25T11:37:35Z2020-03-25T12:11:57ZKielivaranto A:sta Ö:hön
Riuttanen, Sanna; Kyckling, Erja; Vaarala, Heidi
2020-03-25T12:11:57ZSuomen kielikoulutuspolitiikka menneisyyden, nykyisyyden ja vähän tulevaisuudenkin valossaSaarinen, TainaIhalainen, Pasihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/683252024-03-25T11:55:54Z2020-03-25T12:04:35ZSuomen kielikoulutuspolitiikka menneisyyden, nykyisyyden ja vähän tulevaisuudenkin valossa
Saarinen, Taina; Ihalainen, Pasi
Tässä artikkelissa Taina Saarinen ja Pasi Ihalainen keskustelevat suomalaisen kielikoulutuspolitiikan historiasta ja tulevaisuudesta. Artikkeli perustuu Saarisen Kari Sajavaara -muistoluentoon ja Ihalaisen kommenttipuheenvuoroon tammikuussa 2020.
2020-03-25T12:04:35Z