J@rgonia 2019, vol. 17, nro 34https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/669762024-03-29T08:59:23Z2024-03-29T08:59:23ZKuusankoski 1904–1918 : Suomen sisällissota paikallisena ilmiönäVuorinen, Marjahttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/671392020-01-13T06:16:32Z2020-01-07T12:38:31ZKuusankoski 1904–1918 : Suomen sisällissota paikallisena ilmiönä
Vuorinen, Marja
Arvio teoksesta Aalto, Seppo. Kapina tehtailla. Kuusankoski 1918. Helsinki:
Siltala. 2019. 359 s. ISBN 978-952-234-510-3.
2020-01-07T12:38:31ZRäyhähenkiperinnettä suurelle yleisölleTikka, Katjahttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/671382020-01-08T11:10:48Z2020-01-07T12:35:17ZRäyhähenkiperinnettä suurelle yleisölle
Tikka, Katja
Arvio teoksesta Klemettinen, Pasi. Karjalan räyhähenget. Helsinki:
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 2018. 256 s. ISBN 978-952-222-963-2
2020-01-07T12:35:17ZSuomen viime vuosikymmenten taloushistoriaa yksissä kansissaMikkonen, Heikkihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/671372020-01-08T10:27:02Z2020-01-07T12:32:11ZSuomen viime vuosikymmenten taloushistoriaa yksissä kansissa
Mikkonen, Heikki
Arvio teoksesta Laine, Jaana, Susanna Fellman, Matti Hannikainen & Jari
Ojala (toim.). Vaurastumisen vuodet – Suomen taloushistoria teollistumisen
jälkeen. Helsinki: Gaudeamus. 2019. 348 s. ISBN 978-952-345-001-1.
2020-01-07T12:32:11ZPerusteokset pyövelien työstä ja elämästäMiettinen, Riikkahttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/671362020-01-13T09:27:08Z2020-01-07T12:29:39ZPerusteokset pyövelien työstä ja elämästä
Miettinen, Riikka
Arvio teoksista
Moilanen, Mikko. Suomen pyövelit. Jyväskylä: Docendo. 2019. 248 s. ISBN 978-
95-2291-622-8.
Sandén, Annika. Bödlar. Liv, död och skam i svenskt 1600-tal. Stockholm:
Atlantis. 2016. 356 s. ISBN 978-91-7353-842-8.
2020-01-07T12:29:39ZKansanterveyden muuttuvat käsitteelliset sisällöt pohjoismaisessa kontekstissa 1800-luvun lopulta nykypäiväänMattila, Markkuhttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/671352020-01-08T09:17:04Z2020-01-07T12:25:39ZKansanterveyden muuttuvat käsitteelliset sisällöt pohjoismaisessa kontekstissa 1800-luvun lopulta nykypäivään
Mattila, Markku
Arvio teoksesta Kananen, Johannes, Sophy Bergenheim & Merle Wessel (ed.).
Conceptualising Public Health: Historical And Contemporary Struggles over Key
Concept. Routledge Studies in Public Health. London & New York: Routledge.
ISBN 9781138036833 (hbk), 9781315178271 (ebk).
2020-01-07T12:25:39ZUskonto mukana maailmanpolitiikassaKuvaja, Miirahttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/671322020-01-08T08:20:53Z2020-01-07T11:35:13ZUskonto mukana maailmanpolitiikassa
Kuvaja, Miira
Arvio teoksesta Pesonen Heikki, Tuula Sakaranaho & Sini Paukkunen (toim.).
Uskonto ja maailmanpolitiikka. Helsinki: Gaudeamus. 2019. 365 s. ISBN 978-
952-345-016-5.
2020-01-07T11:35:13ZMonipuolinen ja inspiroiva tutkimus suullisesta traditiosta ja kirjakulttuuristaHuhtala, Annahttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/671312020-01-08T08:10:15Z2020-01-07T11:32:26ZMonipuolinen ja inspiroiva tutkimus suullisesta traditiosta ja kirjakulttuurista
Huhtala, Anna
Arvio teoksesta Anttonen, Pertti, Cecilia af Forselles & Kirsti Salmi-Niklander
(toim.). Oral Tradition and Book Culture. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden
Seura. 2018. 173 s. ISBN 978-951-858-007-5.
2020-01-07T11:32:26ZAjankohtainen kokoelma näkökulmia valokuvaan historiantutkimuksen kohteena ja välineenäHakoköngäs, Eemelihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/671302021-05-07T10:15:19Z2020-01-07T11:28:22ZAjankohtainen kokoelma näkökulmia valokuvaan historiantutkimuksen kohteena ja välineenä
Hakoköngäs, Eemeli
Arvio teoksesta Kleemola, Olli & Silja Pitkänen (toim.). Photographs and
history. Interpreting past and present through photographs. Turku: Turun
yliopisto. 2018. 287 s. ISBN 978-951-29-7480-1.
2020-01-07T11:28:22Z"Antavat anteeksi ovenvieret" : Matjoi Plattosen kuolinriittikuvaukset siirtymäriittiteorian valossaPatrikainen, Riikkahttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/671292020-01-08T12:40:20Z2020-01-07T11:24:53Z"Antavat anteeksi ovenvieret" : Matjoi Plattosen kuolinriittikuvaukset siirtymäriittiteorian valossa
Patrikainen, Riikka
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suistamolaiselta itkijältä Matjoi Plattoselta vuosina 1908−1920 tallennettuja kuolinrituaalien kuvauksia ja niihin liittyviä itkuvirsiä siirtymäriittiteorian avulla. Tutkimuksen aineiston Plattosen kanssa ovat tuottaneet Matti Kaisla, U. T. Sirelius ja A. O. Väisänen. Tutkimuksessa kiinnitetään huomiota erityisesti rituaalisen itkemisen merkitykseen kuolinrituaalien osana. Yksilön tai ryhmän sosiaalisen kategorisen muutoksen yleismaailmallisesti kolmeen vaiheeseen jakavan siirtymäriittiteorian kehitti etnologi Arnold van Gennep (1873−1957). Hän väitti, että rituaaliset seremoniat, jotka liittyvät ihmiselämän tärkeimpiin muutoksiin, eroavat toisistaan eri kulttuurien välillä vain yksityiskohdissa, ja ovat olemukseltaan universaaleja. Siirtymäriittiteoriaa on karjalaisten siirtymäriittien tutkimuksessa sovellettu aiemmin karjalaisten lauluhäiden osalta, mutta kuolinrituaalien merkitysten tutkimisessa teoriaa ei juuri ole käytetty. Siirtymäriittiteorian kolmivaiheista prosessia (irtauma, välitila, liittymä) kuvaavan kaavan soveltaminen esimoderneihin rajakarjalaisiin kuolinrituaaleihin osoittaa aiempaa suomalaista tutkimusta täydentäen muuan muassa sen, että kuolinrituaaleissa 1) siirtymäriittien universaali kolmivaiheinen kaava toteutuu sekä yksilön että ryhmän sosiaalisen kategorian muuttuessa, 2) että spatiaalinen siirtymä rituaaleissa liittyy kiinteästi näihin sosiaalisen kategorian muutoksiin, ja että 3) siirtymäriiteille tyypillinen irtautumisen, liminaalisen vaiheen ja liittymisen symboliikka heijastuu myös rituaaleihin liittyviin itkuvirsiin. Itkun särkemä ääni on yksi kuoleman särkemän yksilön ja yhteisön, toisin sanoen kuolinrituaaleihin liittyvän liminaalisen vaiheen, hallitsevimmista symboleista.
2020-01-07T11:24:53ZLapsen osallisuus Suomen adoptiolainsäädännössä : lainsäädännön muutosten ja niiden historiallisten syiden tarkastelua osallisuusnäkökulmastaParviainen, Heikkihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/671262020-01-08T12:33:47Z2020-01-07T11:12:57ZLapsen osallisuus Suomen adoptiolainsäädännössä : lainsäädännön muutosten ja niiden historiallisten syiden tarkastelua osallisuusnäkökulmasta
Parviainen, Heikki
Artikkelissa tarkastellaan normatiivisen, oikeushistoriallisen näkökulman kautta lapsen osallisuutta ja sen institutionalistista muutosta suomalaisessa adoptiojärjestelmässä. Keskeinen kysymys on, miten ja miksi lapsen asema osallistuvana subjektina on historiallisesti määritelty ja muuttunut adoptiota ja lastensuojelua koskevassa lainsäädännössä. Osallisuuden muutoksia lainsäädännössä tarkastellaan suhteessa kansainvälisessä adoptiojärjestelmässä ja lapsen oikeusasemassa 1920 -luvulta vuoteen 2018 tapahtuneisiin muutoksiin. Aineistona käytetään a) adoptio- ja lastensuojelulainsäädäntöä ja sen valmisteluasiakirjoja ja b) adoptioon, oikeusteoriaan ja lapsen lainsäädännöllisen aseman historiaan tutkimuskirjallisuutta. Lapsen osallisuus adoptiolainsäädännössä on tarkastelussa jaoteltu kolmeen ulottuvuuteen: mahdollisuuteen tulla kuulluksi, mahdollisuuteen saada tietoa ja mahdollisuuteen vaikuttaa päätöksentekoon. Mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon nousee tarkastelussa näistä keskeisimmäksi, sillä se on ollut aina mukana adoptiolainsäädännössä. Tietojen saamisen ja kuulluksi tulemisen mahdollisuudet ovat puolestaan laajentuneet lainsäädännön muuttuessa. Tarkastelun perusteella lapsella on ollut adoptiossa subjektiasema jo 1920-luvun lainsäädännössä. Lisäksi selvisi, että Suomen lastensuojelulainsäädännössä käytetty 12 vuoden ikäraja lapsen kuulemiselle on kopioitu Ruotsin ja Tanskan lainsäädännöstä.
2020-01-07T11:12:57Z