Liikuntatieteellinen tiedekuntahttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/416682024-03-28T12:14:38Z2024-03-28T12:14:38ZAktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -kyselyn tuloksia keväältä 2023Kilkki, OlgaMietola, VilmaHeimovaara, EssiKokko, Samivon Bonsdorff, Mikaelahttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/913512023-11-14T14:20:19Z2023-11-02T08:20:43ZAktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -kyselyn tuloksia keväältä 2023
Kilkki, Olga; Mietola, Vilma; Heimovaara, Essi; Kokko, Sami; von Bonsdorff, Mikaela
Korkeakouluopiskelijat istuvat noin 11 tuntia päivittäin,
ja iso osa tästä määrästä kertyy nimenomaan opiskelupäivän aikana. Lisäksi vain alle puolet opiskelijoista liikkuu liikkumissuosituksiin nähden tarpeeksi. Istumisen
tauottamisella ja opiskelupäivien aktivoimisilla voidaan
kuitenkin edistää opiskelijoiden terveyttä, hyvinvointia
ja opiskelukykyä – ja tulevaa työkykyä. Nämä teemat
ovat keskiössä valtakunnallisen opiskelijoiden liikunnan edistämisen Liikkuva opiskelu -ohjelmassa. Myös
Keski-Suomen korkeakoulujen yhteisen Aktiivinen ja
hyvinvoiva korkeakoulu -hankkeen yhtenä tavoitteena
on tehdä opiskelupäivistä Liikkuva opiskelu -ohjelman
mukaisesti liikkuvampia ja yhteisöllisempiä. Hanketta
rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö Liikunnallisen
elämäntavan valtakunnallisista kehittämishankevaroista.
Osana hanketta korkeakoulujen opiskelijoille sekä opetushenkilöstölle toteutettiin kysely
näihin teemoihin liittyen. Opiskelijoiden kyselyyn vastasi yhteensä 307 opiskelijaa ja opetushenkilöstön kyselyyn 64 henkilöä.
Sekä opiskelijoiden että opetushenkilöstön kyselyn
tuloksista nousi esille, että istumisen tauottamisessa ja
opetuksen aktivoimisessa on korkeakouluissa vielä parannettavaa. Kyselyn perusteella toiminnallisten opetusmenetelmien käyttö ja kannustus istumisen tauottamiseen on melko vähäistä, etenkin etäopetuksessa.
Sekä opiskelijoiden että opetushenkilöstön kyselyn tulokset kuitenkin osoittavat, että opetuksen ja opiskelun
aikaista aktiivisuutta pidetään tärkeänä ja toivottavana,
mutta tämä ei välttämättä vielä näy korkeakoulujen opetuksessa. Opiskelijat toivovat opettajien ottavan vastuuta taukojen pitämisestä ja myös opetushenkilöstö pitää
opettajan roolia tärkeänä taukojen pitämisessä. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että opetushenkilöstöstä suurimman osan mukaan omassa korkeakoulussa ole sovittu yhteistä toimintaohjetta opetuksen aikaisen istumisen
vähentämiseksi. Korkeakouluihin tulisikin luoda selkeät
istumisen tauottamisen ja aktiivisemman opiskelun toimintaohjeet. Lisäksi opetushenkilöstöä tulisi kouluttaa
systemaattisemmin näihin teemoihin liittyen.
Myös korkeakoulujen tiloissa on kyselyn mukaan reilusti parantamisen varaa liikuskelun aktivoinnin kannalta. Niin opiskelijoiden kuin henkilöstön mukaan opiskelutiloista löytyy melko heikosti istumisen vähentämisen
ja liikuskelun mahdollistavia välineitä, kuten seisomatyö
pöytiä, jumppapalloja tai muita liikuntavälineitä. Liikkumisvälineisiin ja -tiloihin liittyy myös
epätietoisuutta opiskelijoiden keskuudessa. Suurin osa opiskelijoista
vastasi ”ei” tai ”ei osaa sanoa” kysymyksiin mahdollisuudesta käyttää korkeakoulun liikuntatiloja tai -välineitä,
käydä suihkussa tai mahdollistavatko korkeakoulun sisätilat tai piha-alueet liikunnallista toimintaa. Olisikin
tärkeää panostaa sekä istumista vähentäviin ja liikuskeluun kannustaviin välineisiin ja ympäristöihin että viestintään niiden käyttömahdollisuuksista.
Kyselyn tulokset antavat tärkeää tietoa Aktiivinen ja
hyvinvoiva korkeakoulu -hankkeen toiminnan tueksi.
Esiin nousseisiin puutteisiin tullaan tarjoamaan ratkaisuja
esimerkiksi kouluttamalla opetushenkilöstöä ja muuttamalla korkeakoulujen tiloja aktiivisuutta
tukevimmiksi.
2023-11-02T08:20:43ZAktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -kyselyn tuloksia keväältä 2022Mietola, VilmaHämylä, RiikkaLaunistola, HennaHeimovaara-Kotonen, EssiKokko, Samivon Bonsdorff, Mikaelahttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/851742023-04-12T07:28:59Z2023-01-25T10:01:31ZAktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -kyselyn tuloksia keväältä 2022
Mietola, Vilma; Hämylä, Riikka; Launistola, Henna; Heimovaara-Kotonen, Essi; Kokko, Sami; von Bonsdorff, Mikaela
Liikkuva opiskelu -ohjelman myötä myös korkeakouluopiskelijoiden opiskelupäivän aikaiseen liikkumiseen ja paikallaanoloon on alettu kiinnittämään enemmän huomiota. Opiskelupäivien ja oppituntien aktivointi nähdään tarpeellisena, sillä vain puolet opiskelijoista liikkuu liikkumissuosituksiin nähden tarpeeksi. Myös istumista kertyy korkeakouluopiskelijoille lähes 11 tuntia päivittäin, ja iso osa tästä määrästä kertyy nimenomaan opiskelupäivän aikana. Istumisen vähentäminen ja opiskelupäivien aktivoiminen on perusteltua terveydellisistä syistä, mutta tauottamalla istumista tai aktivoimalla opetusta voidaan vaikuttaa myönteisesti myös opiskelijoiden jaksamiseen sekä opiskelukykyyn. Näihin teemoihin paneudutaan myös Keski-Suomen korkeakoulujen yhteisessä Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -hankkeessa, jonka yhtenä tavoitteena on tehdä opiskelupäivistä liikkuvampia ja yhteisöllisempiä. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa hanketta Liikunnallisen elämäntavan valtakunnallisista kehittämishankevaroista. Osana hanketta korkeakoulujen opiskelijoille sekä opetushenkilöstölle toteutettiin kysely näihin teemoihin liittyen. Opiskelijoiden kyselyyn vastasi yhteensä 654 opiskelijaa ja opetushenkilöstön kyselyyn puolestaan 63 henkilöä.
Sekä opiskelijoiden että opetushenkilöstön kyselyn tuloksista nousee esille, että istumisen tauottamisessa ja opetuksen aktivoimisessa on korkeakouluissa vielä parannettavaa. Noin puolet opiskelijoista vastasi, ettei oman korkeakoulun opetuksessa kiinnitetä huomiota istumisen tauottamiseen tai vähentämiseen. Opiskelijat olivat kuitenkin lähes yksimielisiä siitä, että oppituntien aikainen kevyt liikuskelu voisi edistää heidän omaa jaksamistaan, mutta he toivoivat opettajien ottavan vastuuta taukojen pitämisestä. Kyselyn perusteella havaittiin myös toiminnallisten opetusmenetelmien käytön olevan vähäistä, etenkin etäopetuksen kohdalla. Jatkossa myös korkeakoulutasolla olisi tärkeää pohtia opetuksen toiminnallistamisen tapoja, kuten on jo tehty esimerkiksi perusopetuksessa toisella ja ensimmäisellä asteella.
Opetushenkilöstön kyselyn vastausprosentti oli matala, mutta tulokset ovat monelta osin linjassa opiskelijoiden kyselyn tulosten kanssa. Myös enemmistö kyselyyn vastanneista opettajista koki tauottamisen olevan opettajan vastuulla ja uskoi opetuksen tauottamisen tai aktivoimisen lisäävän opiskelijoiden jaksamista. Huolestuttavana huomiona voidaan pitää sitä, että suurin osa vastaajista toi esiin, ettei omassa korkeakoulussa ole sovittu yhteistä toimintaohjetta opetuksen aikaisen istumisen vähentämiseksi. Henkilöstö ja opiskelijat myös toivat esiin, että opetustiloista löytyi varsin heikosti istumisen vähentämisen mahdollistavia välineitä, kuten seisomatyöpöytiä.
Sekä opiskelijoiden että opetushenkilöstön kyselyn tulokset osoittivat, että opetuksen ja opiskelun aikaista aktiivisuutta pidettiin tärkeänä ja toivottavana, mutta tämä ei välttämättä vielä näkynyt korkeakoulujen opetuksessa tai fyysisissä tiloissa. Myös opetuksen toiminnallistamiseen tulisi jatkossa tarjota tukea, etenkin etäopetuksen osalta, joka on koronapandemian vuoksi lisääntynyt huomattavasti. Kyselyn tulokset antoivat tärkeää tietoa Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -hankkeen toiminnan tueksi. Käsillä olevissa tuloksissa esiin nousseisiin puutteisiin tullaan tarjoamaan ratkaisuja hankkeen toimien kautta. Esimerkiksi liikkuvan oppimisen teemoista järjestetään opetushenkilöstölle kohdennettuja koulutuksia ja lisäksi hankkeen kautta pyritään muuttamaan korkeakoulujen oppimistiloja aktiivisuutta tukevimmiksi.
2023-01-25T10:01:31ZLaaja-alainen ja monikerroksinen kuntoutuksen osaaminenPiirainen, ArjaSjögren, Tuulikkihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/551602023-04-12T07:29:00Z2017-08-23T12:07:34ZLaaja-alainen ja monikerroksinen kuntoutuksen osaaminen
Piirainen, Arja; Sjögren, Tuulikki
Tämä tutkimus liittyy 2014 Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) ja ammattikorkeakoulujen käynnistämään korkeakouludialogiin OKM:n, sosiaali- ja terveysministeriön, Valviran, ammattikorkeakoulujen ja sidosryhmien välillä. Jyväskylän
yliopiston terveystieteiden laitos teki OKM:n kanssa yhteistyössä tutkimukseen
perustuvan selvityksen kuntoutuksen osaamisesta (2014–15). Tutkimus liittyi
kuntoutusalan ammattikorkeakoulukoulutukseen, ja kuntoutusaloiksi oli
määritelty apuvälinetekniikka, fysioterapia, jalkaterapia, kuntoutuksen ohjaaja,
naprapatia, osteopatia ja toimintaterapia. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää
työelämän, opettajien ja opiskelijoiden näkemyksiä kuntoutusalan koulutuksesta
sekä alakohtaisesti että alueellisesti.
Monikerroksinen ja monimetodinen tutkimusaineisto hankittiin 29.10.2014 -
17.2.2015 välisenä aikana ja se koostui 1) 30 virallisesta ja julkisesta
kuntoutusalan opetussuunnitelmasta (ops) ja näiden opintojaksokuvauksista, 2) 28
alueellisesta haastattelusta, jossa oli mukana 219 kuntoutusalan työntekijää,
opettajaa ja opiskelijaa ja 3) 82 kuntoutuksen asiantuntijapanelistin
näkemyksistä Delphi-menetelmää käyttäen. Tutkimusaineisto analysoitiin teksti- ja
haastatteluaineiston osalta temaattisen analyysin avulla (1614 sivua: ops 756, haastattelut 736, Delphi-kyselyn perustelut 122) ja Delphi-kyselyn määrällisen aineiston
osalta kuvailevia tilastomenetelmiä käyttäen.
Kuntoutusalan opetusta toteutetaan Suomessa 16 ammattikorkeakoulussa 30 eri
opetusohjelman mukaan. Kuntoutus oli opetussuunnitelmissa monialaista toimintaa, johon tarvittiin usean tieteenalan ja ammattialan tuntemusta. Ops:ien sisällöissä havaittiin eroja ja yhtäläisyyksiä. Määrälliset erot liittyivät mm.
tutkintojen ja niiden osatekijöiden (perusopinnot, ammattiopinnot, valinnaiset
opinnot, työharjoittelu, kansainvälisyysopinnot ja opinnäytetyö) laajuuksiin.
Laadulliset eroavaisuudet liittyivät mm. kuntoutusalojen tai ammattikorkeakoulujen erilaisiin painotuksiin (opetussuunnitelman opetusajatus, valinnaiset opinnot) tai sisältöön (toteuttamistapa/paikat). Kuntoutusalan yhtäläisyydet liittyivät
asiantuntijaviestintään työharjoittelun, yrittäjyysopintoihin, kehittämisen/tutkivan
toiminnan opintoihin, sekä innovaatio-, asiantuntijuus- ja johtamisopintoihin sekä
kuntoutuksen opintoihin (kuntoutus monialaisena osaamisena/yhteistoimintana).
Alueellisten ja alakohtaisten haastatteluaineistojen sisällönanalyysissa löydettiin
seitsemän merkityksellistä teemaa: Kuntoutuksen yhteinen tietoperusta, Yhteistyö
kuntoutuksessa, Eettisyys kuntoutuksessa, Yksilölliset osaamispolut, Eri koulutusammattien osaaminen, Kuntoutuksen alueellinen jakautuminen ja Kuntoutuksen
tulevaisuus. Kahden Delphi -asiantuntijakyselyaineistojen analyysien perusteella
4
kuntoutuksen osaaminen teemat muodostivat seitsemän väittämää: Kuntoutuksen
alan koulutus rakentuu niin, että siinä on mahdollisuus edetä, Laadukas kuntoutus vaatii korkeakoulutasoista osaamista, Kuntoutuksella on yhteinen tietoperusta
ja käsitteet, Kuntoutuksen yhteistoiminta on monikerroksellista, Kuntoutuksen
koulutuksessa ja työelämässä toimintayksikkönä on moniammatillinen ja -alainen
tiimi, Erikoistumiskoulutus avaa väylän toiseen kuntoutuksen alan tutkintoon,
Kuntoutuksen verkostomainen koulutus antaa mahdollisuudet tasavertaiselle kuntoutukselle. Nämä väittämien teemat nähtiin tärkeiksi niin nykyisessä kuin
tulevassakin kuntoutuksessa.
Kuntoutus osoittautui laaja-alaiseksi, monikerrokselliseksi ja eri tieteenalojen käsitteeksi, joka kytkeytyi ihmisen hyvinvointiin, työkykyyn ja arjessa toimimiseen.
Tutkimustuloksissa korostui tarve kuntoutuksen yhteiseen tieteelliseen
tietoperustaan, eettisyyteen, ammattien keskinäiseen yhteistyöhön ja alueellisen
tasa-arvon huomioimiseen ja kehittämiseen. Lisäksi kuntoutuksen koulutus nähtiin
merkittävänä tekijänä osaavan kuntoutushenkilöstön alueelliselle saatavuudelle ja
alueen työelämän kehittymiselle. Kuntoutus ja kuntoutuksen koulutus
nähtiin vaikuttavana ja merkittävänä toimintana myös tulevaisuudessa, vaikkakin
kuntoutuksen muutosten koettiin haastavan kuntoutuksen palvelujärjestelmän
ja kuntoutuksen koulutuksen.
2017-08-23T12:07:34ZTerveystietoa oppimaan ja opettamaanHautamäki, Riitta-MaijaHämäläinen, ElinaKaisla, MaijaKepler-Uotinen, KailiPaakkari, Ollihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/527582023-04-12T07:29:00Z2017-01-18T10:33:20ZTerveystietoa oppimaan ja opettamaan
Hautamäki, Riitta-Maija; Hämäläinen, Elina; Kaisla, Maija; Kepler-Uotinen, Kaili; Paakkari, Olli
Jeronen, Eila; Välimaa, Raili; Tyrväinen, Heli; Maijala, Hanna
2017-01-18T10:33:20ZHälsotrender bland elever i svensk- och finskspråkiga grundskolor 1994-2014 : WHO:s skolelevsstudie (HBSC-Study)Simonsen, NinaRoos, EvaSuominen, SakariLaakso, MariLehto, ElviiraVillberg, JariTynjälä, JormaVälimaa, RailiOjala, KristiinaKannas, Lassehttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/517122023-04-12T07:29:00Z2016-10-27T12:26:59ZHälsotrender bland elever i svensk- och finskspråkiga grundskolor 1994-2014 : WHO:s skolelevsstudie (HBSC-Study)
Simonsen, Nina; Roos, Eva; Suominen, Sakari; Laakso, Mari; Lehto, Elviira; Villberg, Jari; Tynjälä, Jorma; Välimaa, Raili; Ojala, Kristiina; Kannas, Lasse
WHO:s skolelevsstudie (Health Behavior in School-aged Children (HBSC) Study) är internationellt
en av de mest omfattande, långvariga och betydelsefulla undersökningarna om levnadsvanor
bland skolungdomar. Undersökningen startade för drygt 30 år sedan och i detta nu deltar
över 40 länder i Europa och Nordamerika. Nästa internationella datainsamling, som är den tionde
i ordningen, genomförs år 2018. Nytt forskningsmaterial insamlas vart fjärde år.
Forskare vid Jyväskylä universitets Forskningscenter för hälsofrämjande (Terveyden edistämisen
tutkimuskeskus) ansvarar för WHO:s skolelevsstudie i Finland. För ungefär 20 år sedan
började det givande samarbetet mellan Jyväskylä universitet och Samfundet Folkhälsan. Åren
1994, 1998, 2006 och 2014 har skilda datainsamlingar gjorts bland elever i svenskspråkiga skolor.
WHO:s skolelevsstudie är till sitt forskningsgrepp en trendundersökning. Ju längre tidsperspektiv
resultaten representerar, desto viktigare och intressantare blir en trendundersökning.
Föreliggande rapport är den första i sitt slag att beskriva trender i upplevd hälsa, hälsobeteenden
och skolupplevelser under de senaste 20 åren bland 11-, 13- och 15-åriga elever i svenskspråkiga
skolor i Finland. Trendjämförelser med motsvarande resultat bland elever i finskspråkiga skolor
har heller inte gjorts tidigare. Tidsperspektivet är imponerande, och resultaten är ytterst intressanta
och viktiga då man överväger strategier och metoder att förbättra hälsa och välbefinnande
bland ungdomar i skolåldern.
Rapporten är speciellt viktig för det hälsofrämjandet arbetet i Svenskfinland – det är första
gången man så här omfattande har kartlagt hälsa bland finlandssvenska ungdomar och gjort både
en jämförelse mellan finlandssvenskar i olika regioner och samtidigt en jämförelse till finskspråkiga
barn och ungdomar.
Att färdigställa föreliggande rapport var möjligt genom att datainsamlingen i svenskspråkiga
skolor kunde genomföras med hjälp av beviljade medel ur Anslaget för hälsofrämjande (Institutet
för hälsa och välfärd, THL) och medel ur Utbildningsstyrelsens anslag, samt genom att
Svenska kulturfonden beviljade understöd för bearbetning och analys av datamaterialet och
skrivande av rapporten. Vårt varma tack för finansieringen. Analyser och rapportering har planerats
och förverkligats av forskargrupper vid Folkhälsans forskningscentrum och Jyväskylä
universitet. Vi vill tacka båda forskargrupperna, liksom Carola Ray och Åse Fagerlund som läst
och kommenterat texten. Undersökningen kunde inte ha genomförts utan skolornas insatser,
och vi vill rikta ett stort tack till alla deltagande skolor, rektorer och lärare. Ett särskilt varmt tack
går till alla elever som så omsorgsfullt har besvarat frågeformulären.
2016-10-27T12:26:59ZHiipuva liikunta nuoruusiässä : drop off -ilmiön aikatrendejä ja kansainvälistä vertailua WHO-Koululaistutkimuksen (HBSC-Study) aineistoilla 1986-2010Tynjälä, JormaAira, TuulaKannas, LasseVillberg, JariKokko, Samihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/416702023-04-12T07:29:01Z2013-06-03T06:41:30ZHiipuva liikunta nuoruusiässä : drop off -ilmiön aikatrendejä ja kansainvälistä vertailua WHO-Koululaistutkimuksen (HBSC-Study) aineistoilla 1986-2010
Tynjälä, Jorma; Aira, Tuula; Kannas, Lasse; Villberg, Jari; Kokko, Sami
2013-06-03T06:41:30Z