Kieli, koulutus ja yhteiskunta - Touko-kesäkuu 2012 (Teema: Varhainen kielenoppiminen ja opettaminen)https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/401992024-03-28T13:08:51Z2024-03-28T13:08:51ZMä haluun oppia kieliä! Innostus kieliin herää kielikerhossaPirttinokka, Ninahttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/402402018-05-17T04:07:35Z2012-11-12T06:32:03ZMä haluun oppia kieliä! Innostus kieliin herää kielikerhossa
Pirttinokka, Nina
Kielikerhotoiminta on tärkeä osa koulun kielikulttuuria ja tarjoaa oppilaille uuden tavan tutustua eri kieliin. Toiminta tähtää oppilaiden kielellisen innostuksen heräämiseen ja uskallukseen valita eri kieliä jo varhaisessa vaiheessa alakoulussa. Olen ohjannut kielikerhoja kahdessa eri alakoulussa ja tehnyt tutkivan opettajan roolissa pro gradu -tutkielman kielikerhoista ja niiden vaikutuksesta kielelliseen heräämiseen sekä tutkinut, kuinka kielikasvatusta voi toteuttaa kielikerhossa. Tuloksista ilmenee hyvin vahvasti kielikerhojen positiivinen vaikutus oppilaiden kielellisen innostuksen heräämiseen ja leikin varjolla oppimiseen. Tutkielmani otsikossa on lause ”Leikin, siis opin”, ja se kuvastaa kielikerhon tärkeimmät osa-alueet. Tässä artikkelissa esittelen kielikerhotoimintaa Tammelan koulussa Tampereella ja teen kielikerhotoiminnasta kumpuvia johtopäätöksiä oppilaiden kielellisen innostuksen heräämisestä.
2012-11-12T06:32:03ZTulevaisuuden koulun aaltoja – Äidinkieltä ja monitekstitaitoja oppimassaPalmgren-Neuvonen, LauraJokinen, PäiviHytönen, MarjaKorkeamäki, RikuMikkola, HennaKorkeamäki, Riitta-Liisahttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/402392018-05-17T04:07:46Z2012-11-12T06:28:12ZTulevaisuuden koulun aaltoja – Äidinkieltä ja monitekstitaitoja oppimassa
Palmgren-Neuvonen, Laura; Jokinen, Päivi; Hytönen, Marja; Korkeamäki, Riku; Mikkola, Henna; Korkeamäki, Riitta-Liisa
Viime vuosien mediamaailman muutos tuo haasteita niin oppijoille kuin opettajille. Kommunikaation vallankumouksen myötä kuva on korvannut kirjoituksen ja ruutu kirjan (Kress 2003). Teksteistä on alettu puhua laajassa merkityksessä: kirjoituksen lisäksi luemme ja tulkitsemme päivittäin kuvallisia, äänellisiä, graafisia ja verkkotekstejä. Lapset oppivat ja tottuvat arjessaan käyttämään teknologiaa jo pienestä pitäen. Tämän päivän tekstit ovat paitsi multimodaalisia ja monimediaisia, myös teknologisia. Tässä artikkelissa kerrotaan Oulun yliopiston Future School Research Centerin hankkeista, joiden tavoitteena on tutkia ja kehittää uusia monitekstitaitojen sovelluksia teknologisissa oppimisympäristöissä sekä lisätä niiden käyttöä opetuksen tukena yhteistoiminnallisuuden ja uusien luku- ja kirjoitustaitojen edistämiseksi.
2012-11-12T06:28:12ZYhteistyönä kekseliäitä ja kokeellisia lastenkirjojaMäkinen-Laitila, Sarihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/402382018-05-17T04:07:55Z2012-11-12T06:21:11ZYhteistyönä kekseliäitä ja kokeellisia lastenkirjoja
Mäkinen-Laitila, Sari
Seinäjoen ammattikorkeakoulun Kulttuurin yksikön Graafisen muotoilun ja Kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelmat toteuttivat lukuvuoden 2011–2012 aikana uudenlaisen monialaisen projektin. Projektin päämääränä oli suunnitella ja tehdä lastenkirjoja, jotka soveltuvat hyvin satutuokioihin ja kirjastokäyttöön ja jotka muutenkin avaavat uusia ulottuvuuksia lastenkirjojen osalta. Projektiin osallistui 14 graafisen muotoilun ja viisi Kirjasto- ja tietopalvelun opiskelijaa. Maaliskuussa 2012 Layers lastenkirjat -projektin tuloksia esiteltiin Vaasan kaupunginkirjastossa pidetyssä näyttelyssä.
2012-11-12T06:21:11ZOpettajan päiväkirja : tärkeintä on, että lapsi viihtyy täällä meidän kanssammeMiettinen, Esahttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/402372018-05-17T04:07:57Z2012-11-12T06:13:41ZOpettajan päiväkirja : tärkeintä on, että lapsi viihtyy täällä meidän kanssamme
Miettinen, Esa
Harriet Lindfors on lastentarhanopettaja, joka on työskennellyt yli 20 vuotta Inkerinpuiston kielikylpypäiväkodissa Vaasassa ja ollut aktiivisesti kehittämässä kielikylpypäivähoitoa. Tämänkertainen opettajan päiväkirja perustuu hänen haastatteluunsa.
2012-11-12T06:13:41ZKokemuksia englanninkielisestä opetuksesta – vanhempien näkökulmaKohi, MiaKohi, Anttihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/402362018-05-17T04:07:52Z2012-11-12T06:03:51ZKokemuksia englanninkielisestä opetuksesta – vanhempien näkökulma
Kohi, Mia; Kohi, Antti
Olemme viiden hengen espoolainen perhe. Lähes kymmenen viimeisen vuoden ajan joku kolmesta lapsestamme on ollut englanninkielisessä päiväkodissa tai kaksikielisessä opetuksessa. Tässä muutamia ajatuksia kokemuksistamme.
2012-11-12T06:03:51ZKaksikielisyys edesauttaa älyllistä joustavuutta?Laine, Mattihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/402322018-05-17T04:07:59Z2012-11-09T13:13:11ZKaksikielisyys edesauttaa älyllistä joustavuutta?
Laine, Matti
Kaksikielisyyteen näyttää liittyvän etua tietyissä älyllistä joustavuutta vaativissa tehtävissä. Tämä on havaittu sekä lapsilla että aikuisilla, mutta ilmiön mekanismit vaativat vielä selvittämistä.
2012-11-09T13:13:11ZFlerspråkighet i barns vardag – En handledning för pedagoger som arbetar med små barnHertzberg, VeronicaSallinen, Johannahttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/402312018-05-17T04:07:50Z2012-11-09T12:53:21ZFlerspråkighet i barns vardag – En handledning för pedagoger som arbetar med små barn
Hertzberg, Veronica; Sallinen, Johanna
Flerspråkighet är en allt vanligare verklighet för barn i Europa. För att barnen skall kunna utveckla sina språk behöver de språkligt rika miljöer samt medvetna vuxna omkring sig. Därför har Folkhälsan inom det EU-stödda projektet MELT (Multilingual Early Language Transmission) utarbetat ett handledningsmaterial för pedagoger på daghem samt en guide om barns språkutveckling för föräldrar till flerspråkiga barn. Denna artikel ger en överblick av projektet samt presenterar handledningsmaterialet.
2012-11-09T12:53:21ZTarinoin ja kansanlauluin potkua kulttuurintuntemukseen ja kieltenopiskeluunKarjula, KaarinaKauppinen, Merjahttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/402302018-05-17T04:07:43Z2012-11-09T12:50:11ZTarinoin ja kansanlauluin potkua kulttuurintuntemukseen ja kieltenopiskeluun
Karjula, Kaarina; Kauppinen, Merja
Sastamalan Opistossa on otettu koppi varhaisesta kieltenopetuksesta. Opisto on ollut viime vuosina aktiivinen Euroopan unionin kielten ja kulttuurien opetusta koskevissa hankkeissa. Tavoitteena on ollut innostaa alakoululaisia eurooppalaisten kielten ja kulttuuriperinnön pariin. Opiston suunnittelijaopettaja Kaarina Karjula on ollut mukana luomassa ja toteuttamassa kahta hanketta eli Euroopan lasten liikkuvaa kielikirjastoa (EuroLib) sekä Digitaalisten lastenlaulujen hanketta (FOLK DC). Näissä molemmissa on tartuttu lasten mielenkiintoon, joka kannattelee vieraiden kielten opiskelun alkumetrejä. Tuota kiinnostusta on haluttu ravita taiteen ja kulttuurin elementeillä: liikkuvassa kielikirjastossa tarinoilla ja mielikuvitusta ruokkivilla kuvituksilla, lastenlauluhankkeessa melodialla, rytmillä ja yhdessä laulamalla. Päämäärä on molemmissa hankkeissa yhtäläinen. Lapsia herkistetään havaitsemaan kielten ja kulttuurien moninaisuutta.
2012-11-09T12:50:11ZTarvitaanko päiväkodeissa erillisiä suomi toisena kielenä -tuokioita?Kela, Mariahttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/402292018-05-17T04:08:04Z2012-11-09T12:45:04ZTarvitaanko päiväkodeissa erillisiä suomi toisena kielenä -tuokioita?
Kela, Maria
Vieraillessani päiväkodeissa kasvattajat ovat toistuvasti tehneet minulle saman kysymyksen: miten usein meillä pitäisi olla suomi toisena kielenä -tuokio lapsille, joilla on jokin muu kuin suomi kotikielenä. Selvään kysymykseen olen vastannut kuin paha poliitikko, monisanaisesti sanomatta mitään. Pyrin tässä artikkelissa muotoilemaan ymmärrettävän vastauksen minulle esitettyyn tärkeään ja ajankohtaiseen kysymykseen.
2012-11-09T12:45:04ZVieraiden kielten opetuksesta päiväkoti KalinkassaMiettinen, Saulihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/402282018-05-17T04:07:48Z2012-11-09T12:39:37ZVieraiden kielten opetuksesta päiväkoti Kalinkassa
Miettinen, Sauli
Suomalais-venäläinen päiväkoti Kalinka perustettiin vuonna 1990. Sen tarkoitus oli tarjota kaksikielistä päivähoitoa Suomalais-venäläiseen kouluun meneville lapsille. Alkuperäinen ajatus oli tutustuttaa suomalaisten perheiden lapsia venäjän kieleen ja venäläiseen kulttuuriin. Yhteiskunnalliset muutokset ja erityisesti Neuvostoliiton hajoamisesta aiheutunut muuttoliike ovat asettaneet Kalinkan työlle uusia haasteita – päivähoidon piiriin on tullut suuri joukko venäjänkielisiä perheitä, joiden lapsille on tarjottava tukea oman äidinkielen suhteen sekä mahdollisuus suomen kielen alkeiden sekä maan tapakulttuurin opetteluun ennen koulun aloittamista.
2012-11-09T12:39:37Z