Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorSaarinen, Jarna
dc.date.accessioned2008-01-08T08:18:01Z
dc.date.available2008-01-08T08:18:01Z
dc.date.issued2001
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:872816
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/9287
dc.description.abstractJarna Saarinen. Akillesjänteen ja luustolihaksen glukoosin käyttö fyysisen rasituksen aikana positroniemissiotomografialla mitattuna. Liikuntafysiologian Pro Gradu -tutkielma. Liikuntabiologian laitos. Jyväskylän yliopisto. Jänteiden tehtävänä on kiinnittää lihakset luihin ja kuljettaa lihasten synnyttämät voimat luihin. Koska jänteiden solut käyttävät happea ja sisältävät energia-aineenvaihduntajärjestelmän entsyymiketjuja, niiden uskotaan käyttävän glukoosia energia-aineenvaihdunnassaan. Positroniemissiotomografia (PET) on radioaktiivisia isotooppeja hyödyntävä kuvantamismenetelmä, jolla voidaan tutkia elimistön biokemiallisiaja aineenvaihdunnallisia tapahtumia in vivo. Tämän tutkimuksen tarkoituksen on positroniemissiotomografian ja [18F]FDG:n avulla tutkia akillesjänteen glukoosin käyttöä eri rasitustasoilla ja verrata sitä luustolihaksen glukoosin käyttöön. Tutkimukseen osallistui kahdeksan vapaaehtoista miestä (ikä 29 ± 7 v.; V02max 51 ± 9 ml*kg-1min). Kaikki koehenkilöt tutkittiin kolmena eri päivänä vähintään kahden päivän välein kerran kullakin kolmesta rasitustasosta 30 % (LOW), 55 % (MID) ja 75 % (HIGH) V02max:sta. PET-tutkimus alkoi kymmenen minuuttia polkupyörärasituksen alkamisesta, jolloin koehenkilön kyynärlaskimoon injisoitiin [18F]FDG -merkkiainetta. [18F]FDG:n injisoinnin jälkeen polkupyörärasitusta jatkettiin vielä 25 minuuttia. Polkupyörärasituksen jälkeen mitattiin akillesjänteen, nelipäisen reisilihaksen sekä lyhyen pohjeluulihaksen glukoosin käyttö PET:n avulla. Koehenkilöiden syke ja laktaattikonsentraatio kasvoivat merkittävästi eri rasitustasojen välillä (p < 0.001). Plasman glukoosikonsentraatiossa ei havaittu eroja eri mittauskertojen eikä eri rasitustasojen välillä. FDG kertyi lihaksiin ja akillesjänteeseen ja sen kulutus voitiin laskea graafisen analyysin avulla. Akillesjänteen glukoosin kulutus oli 7.1 ± 1.5, 6.6 ± 1.1 ja 6.0 ± 1.1 umol*kg-lmin-1 ja lyhyen pohjeluulihaksen 13.3 ± 5.4, 11.4 ± 5.4 ja 11.5 ± 2.9 umol*kg-1min-l eri rasitustasoilla (LOW, MID ja HIGH). Akillesjänteen ja lyhyen pohjeluulihaksen glukoosin käytössä ei havaittu muutoksia eri rasitustasojen välillä. Lyhyen pohjeluulihaksen glukoosin käyttö oli kuitenkin akillesjänteen glukoosin käyttöä suurempaa LOW - (p < 0.05) ja HIGH-tasoilla (p < 0.05). Nelipäisen reisilihaksen glukoosin käyttö kasvoi rasituksen intensiteetin myötä 47.9 ± 34.8, 120.1 ± 34.6 ja 152.3 ± 74.0 umol*kg-lmin-l. Nelipäisen reisilihaksen glukoosin käyttö kasvoi LOW -tasolta MID-tasolle lähes kolminkertaisesti ja LOW-tasolta HIGH-tasolle yli nelinkertaisesti, molemmissa (p < 0.001). Nelipäisen reisilihaksen glukoosin käyttö oli merkittävästi suurempaa (p < 0.001) verrattuna akillesjänteen tai lyhyen pohjeluulihaksen glukoosin käyttöön kaikilla kolmella rasitustasolla. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella akillesjänne käyttää glukoosia energiakseen ja akillesjänteen glukoosin käyttö voidaan mitata PET:n avulla. Kuormituksessa aktiivisen luustolihaksen glukoosin käyttö kasvaa rasituksen intensiteetin lisääntyessä. Jännekudoksen glukoosin käyttö on huomattavasti vähäisempää verrattuna luustolihaksen glukoosin käyttöön fyysisen rasituksen aikana, eikä jänteen glukoosin käytön määrä muutu eri rasitusintensiteeteillä.fi
dc.format.extent68 lehteä.
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherakillesjänteet
dc.titleAkillesjänteen ja luustolihaksen glukoosin käyttö fyysisen rasituksen aikana positroniemissiotomografialla mitattuna
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-2001872816
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikuntabiologian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Biology of Physical Activityen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineLiikuntafysiologiafi
dc.contributor.oppiaineExercise Physiologyen
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi5011
dc.subject.ysoaineenvaihdunta
dc.subject.ysofyysinen kuormitus
dc.subject.ysoglukoosi
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot