Akuutti hormonaalinen ja neuromuskulaarinen vaste maksimi- ja pakkotoistokuormituksessa

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.author Ahtiainen, Juha
dc.date.accessioned 2008-01-08T08:17:53Z
dc.date.available 2008-01-08T08:17:53Z
dc.date.issued 2001
dc.identifier.uri http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2001875183 en
dc.identifier.uri http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2001875183
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/9274
dc.description.abstract Juha Ahtiainen, 2001. Akuutti hormonaalinen ja neuromuskulaarinen vaste maksimi- ja pakkotoistokuormituksessa. Liikuntafysiologian pro gradu –tutkielma. Jyväskylän yliopisto, liikuntabiologian laitos. 110s. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia kahden erilaisen voimaharjoittelussa käytettävän harjoitusmenetelmän, maksimi- ja pakkotoistomenetelmän, vaikutusta välittömiin hormonaalisiin ja neuromuskulaarisiin vasteisiin. Hormonaalisista vasteista tutkittiin voimaharjoitusten välitöntä vaikutusta seerumin testosteroni-, vapaa testosteroni-, kortisoli- ja kasvuhormonipitoisuuksiin. Neuromuskulaarisista muuttujista tutkittiin voimaharjoitusten vaikutusta alaraajojen ojentajalihaksiston maksimaaliseen tahdonalaiseen isometriseen voimantuottoon ja sen aikaiseen lihasaktiivisuuteen sekä veren laktaattipitoisuuteen. Lisäksi tutkittiin isometrisen voimantuoton ja lihasaktiivisuuden palautumista kolme vuorokautta voimaharjoitusten jälkeen. Tutkittavat jaettiin harjoitustaustansa perusteella voimailijoihin (n=8) ja kuntoilijoihin (n=8). Koehenkilöt suorittivat kahden viikon välein kaksi erilaista voimaharjoitusta samaan vuorokauden aikaan. Näistä ensimmäinen toteutettiin maksimitoistoperiaatteella ja toinen pakkotoistomenetelmällä. Kuormitusliikkeinä oli neljä sarjaa jalkaprässiä, kaksi sarjaa jalkakyykkyä ja kaksi sarjaa reiden ojennusta. Toistoja suoritettiin aina 12 jokaisessa sarjassa. Sarjojen välinen palautusaika oli kaksi minuuttia ja harjoitusliikkeiden välillä neljä minuuttia. Maksimitoistoperiaatteella kuorma asetettiin siten, että koehenkilö kykeni itse suorittamaan kaikki toistot. Pakkotoistokuormituksessa sarjapainoja lisättiin maksimitoistokuormitukseen nähden siten, että koehenkilö ei itse kyennyt suorittamaan harjoitussarjoja loppuun asti, vaan tutkija avusti suoritusta juuri sen verran kuin tarvitsi harjoitussarjan loppuun asti viemiseksi. Maksimaalinen isometrinen voimantuotto ja sen aikainen lihasaktiivisuus mitattiin sekä verinäytteet hormoni- ja laktaattipitoisuuden määrittämiseksi otettiin ennen kuormitusta, toisen ja neljännen jalkaprässisarjan jälkeen, kyykkysarjojen jälkeen, reiden ojentaja –liikkeen jälkeen sekä 15 ja 30 minuuttia kuormituksen loppumisen jälkeen. Maksimaalinen isometrinen voimantuotto ja sen aikainen lihasaktiivisuus mitattiin myös 24, 48 ja 72 tuntia kuormitusten jälkeen. Kaikissa pakkotoistosarjoissa yhteensä käytetty kuorma oli 13.2 ± 11.2% suurempi (p<.001) kuin maksimitoistosarjoissa. Vähennettäessä pakkotoistokuormituksessa tehdystä työstä avustuksen määrä, ei maksimi- ja pakkotoistokuormituksissa tehdyissä kokonaistyömäärässä ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Pakkotoistokuormituksessa suoritettiin avustettuna 6.0 ±3.2 toistoa 12 toiston harjoitussarjasta. Maksimaalinen isometrinen voimantuotto laski koko kuormituksen jälkeen merkitsevästi maksimitoistoissa 61.7 ± 9.3%:iin (p<.001) ja pakkotoistoissa 43.5 ± 12.2%:iin (p<.001) verrattuna ennen kuormitusta (pre) mitattuun arvoon. Voimantuoton aleneminen oli pakkotoistokuormituksessa merkitsevästi suurempaa (p<.01-.001) verrattuna maksimitoistokuormitukseen. Pakkotoistokuormituksesta palautuminen oli ensimmäisen vuorokauden kohdalla tilastollisesti merkitsevästi alempana (p<.01) kuin maksimitoistokuormituksessa ja oli alentunut pre – arvoon nähden vielä kolmantena vuorokautena (p<.05) kuormituksen jälkeen. Isometrisen voimantuoton aikainen lihasaktiivisuus laski merkitsevästi (p<.05-.01) pakkotoistokuormituksen aikana verrattuna pre – arvoon. Veren laktaattipitoisuus nousi merkitsevästi (p<.001) alkuarvoon nähden sekä maksimi- että pakkotoistokuormituksessa. Seerumin testosteroni- ja vapaa testosteronipitoisuus nousi merkitsevästi maksimi- ja pakkotoistokuormituksessa (p<.05-.001). Seerumin kortisolipitoisuus nousi merkitsevästi sekä maksimi- (p<.05-.001) että pakkotoistokuormituksessa (p<.001). Kortisolipitoisuus oli merkitsevästi (p<.05) korkeampi pakkotoistokuormituksessa kyykyn, reisiojennuksen sekä 15 ja 30 minuutin palautumisen jälkeen verrattuna maksimitoistokuormitukseen. Seerumin kasvuhormonipitoisuus nousi merkitsevästi maksimi- (p<.01-.001) ja pakkotoistokuormituksessa (p<.05-.001). Pakkotoistokuormituksessa kasvuhormonipitoisuuden muutosprosentti oli neljännen jalkaprässisarjan, kyykyn, reisiojennuksen sekä 15 ja 30 minuutin palautumisen jälkeen merkitsevästi (p<.05-.01) korkeammalla kuin maksimitoistokuormituksessa. Molemmat voimaharjoitusmenetelmät, sekä maksimi- että pakkotoistomenetelmä, johtivat samankaltaiseen välittömään harjoitusvaikutukseen hermo-lihasjärjestelmän väsymyksen ja hormonivasteen korostuessa pakkotoistoja käytettäessä. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että kyseistä kuormitusmallia käytettäessä pakkotoistojen käyttö stimuloi hormonitoimintaa, erityisesti kortisolin ja kasvuhormonin osalta ja lisää hermo-lihasjärjestelmän kuormittumista. fi
dc.format.extent 110 lehteä.
dc.language.iso fin
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.title Akuutti hormonaalinen ja neuromuskulaarinen vaste maksimi- ja pakkotoistokuormituksessa
dc.type Book en
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:jyu-2001875183
dc.type.dcmitype Text en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Master’s thesis en
dc.contributor.tiedekunta Liikuntatieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor.tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences en
dc.contributor.laitos Liikuntabiologian laitos fi
dc.contributor.laitos Department of Biology of Physical Activity en
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto fi

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record