Lihassolurakenteen ja entsyymiaktiivisuuksien yhteydet isometriseen voimantuottoon, maksimijuoksunopeuteen sekä juoksun taloudellisuuteen

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.author Kivelä, Riikka
dc.date.accessioned 2008-01-08T08:17:34Z
dc.date.available 2008-01-08T08:17:34Z
dc.date.issued 2000
dc.identifier.uri http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2000849521 en
dc.identifier.uri http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2000849521
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/9242
dc.description.abstract Riikka Kivelä: Lihassolurakenteen ja entsyymiaktiivisuuksien yhteydet isometriseen voimantuottoon, maksimijuoksunopeuteen sekä juoksun taloudellisuuteen. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lihaksen biokemiallisten ominaisuuksien (myosiinin raskasketjukoostumus, lihassolujakauma ja entsyymiaktiivisuudet) yhteyttä maksimivoimaan ja voimantuottonopeuteen, maksimijuoksunopeuteen sekä juoksun taloudellisuuteen eri nopeuksilla. Energiantuottoon vaikuttavista entsyymeistä tarkasteltiin kahden aerobisen (CS ja HAD) sekä kahden anaerobisen (PFK ja LDH) entsyymiaktiivisuuksia. Kymmenen Suomen parhaimmistoon kuuluvan keskimatkan (800-5000 metrin) miesjuoksijan juoksun taloudellisuutta mitattiin viidellä eri nopeudella (4.00, 5.00, 5.50, 6.00, 7.00 m/s). Juoksun aikana hengityskaasuja mitattiin kannettavalla hengityskaasuanalysaattorilla. Heti kunkin juoksun jälkeen otettiin verinäyte laktaatin määritystä varten. Juoksujen välillä oli kahdeksan minuutin palautus. Ennen taloudellisuusjuoksuja mitattiin alaraajojen ojentajien bilateraalinen isometrinen maksimivoima ja voimantuottonopeus jalkadynamometrillä. Tutkimuksen lopuksi kymmenen minuutin palautuksen jälkeen määritettiin maksimijuoksunopeus 20 metrin matkalta, mikä juostiin lentävällä lähdöllä. Kahden tunnin kuluttua viimeisestä juoksusuorituksesta otettiin lihasbiopsia vastus lateralis -lihaksesta ja siitä määritettiin ATPaasi-värjäyksellä lihassolujakauma, myosiinin raskasketjukoostumus SDS-PAGEn avulla ja entsyymiaktiivisuudet fluorometrisesti. ATPaasi -värjäyksellä määritetyt solutyypit ja solupinta-alat korreloivat erittäin merkitsevästi (p<.001) vastaavien myosiinin raskasketjujen kanssa. Suurimmalla juoksunopeudella 7.00 m/s, mikä vastaa 1500 metrin kilpailunopeutta, energiankulutus korreloi negatiivisesti (r = -.60, p<.05) nopeiden myosiinin raskasketjujen kanssa. Tämä tarkoittaa, että mitä enemmän nopeita raskasketjutyyppejä juoksijalla oli sitä vähemmän energiaa hän kulutti kyseisellä nopeudella. Muilla nopeuksilla tilastollisesti merkitsevää yhteyttä ei ollut. Entsyymiaktiivisuudet eivät olleet yhteydessä myosiinin raskasketjukoostumukseen eivätkä korreloineet myöskään juoksun taloudellisuuden kanssa millään mitatuista nopeuksista. Maksimijuoksunopeuden ja nopeiden myosiinin raskasketjujen välinen yhteys ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Myöskään maksimivoima tai voimantuottonopeudet eivät korreloineet merkitsevästi myosiinin raskasketjukoostumuksen kanssa. Tulosten perusteella voidaan todeta suomalaisilla keskimatkan juoksijoilla olevan suuri osuus hitaita myosiinin raskasketjuja, mikä ei välttämättä ole hyvä asia varsinkaan lyhyemmillä keskimatkoilla, joilla maksimijuoksunopeus ja taloudellisuus suurilla nopeuksilla ovat merkitsevässä osassa kilpailusuorituksessa. Entsyymiaktiivisuudet olivat koehenkilöillä samankaltaisia, mikä osoittaa säännöllisen harjoittelun mahdollisesti muokanneen solujen entsyyrnitoirnintaa samaan suuntaan. Tutkimuksen koehenkilöt olivat melko homogeeninen ryhmä monilta ominaisuuksiltaan, mikä on osaltaan voinut vaikuttaa tuloksiin. Samoin koeryhmän pienuus oli mahdollisesti rajoituksena tilastollisten merkitsevyyksien löytyrniselle. Tutkimuksen tulokset kuitenkin viittaavat siihen, että juoksijat, joilla on enemmän myosiinin nopeita raskasketjuja ovat taloudellisempia juostaessa keskimatkojen kilpailunopeuksilla, ja näin ollen suuremmasta nopeiden raskasketjujen osuudesta olisi hyötyä näiden matkojen juoksijoille. fi
dc.format.extent 66 lehteä.
dc.language.iso fin
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.subject.other lihassolut
dc.subject.other lihasrakenne
dc.subject.other isometriikka
dc.subject.other voimantuotto
dc.title Lihassolurakenteen ja entsyymiaktiivisuuksien yhteydet isometriseen voimantuottoon, maksimijuoksunopeuteen sekä juoksun taloudellisuuteen
dc.type Book en
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:jyu-2000849521
dc.subject.ysa juoksu
dc.subject.ysa nopeus
dc.subject.ysa entsyymit
dc.type.dcmitype Text en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Master’s thesis en
dc.contributor.tiedekunta Liikuntatieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor.tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences en
dc.contributor.laitos Liikuntabiologian laitos fi
dc.contributor.laitos Department of Biology of Physical Activity en
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto fi

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record