Korkeushypyn ponnistuksen biomekaaninen analyysi

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.author Siukonen, Sebastian
dc.date.accessioned 2008-01-08T06:53:53Z
dc.date.available 2008-01-08T06:53:53Z
dc.date.issued 2002
dc.identifier.uri http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2002891717
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/7203
dc.description.abstract Sebastian Siukonen, 2002. Korkeushypyn ponnistuksen biomekaaninen analyysi. Biomekaniikan pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto, liikuntabiologian laitos. 96 sivua. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää korkeushyppysuorituksen tehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä kahden viimeisen askelkontaktin aikaisten liikeanalyysimuuttujien, reaktiovoimien ja hermolihasjärjestelmän sähköisen aktivaation (EMG) avulla. Tutkimukseen osallistui seitsemän korkeushyppääjää (HJ; hyppy tulos mittauksissa 202.1 ± 8.6 cm) ja seitsemän 10-ottelijaa (DC; hyppytulos mittauksissa 180.0 ± 6.5 cm). Lajiryhmien välisten hyppy tulosten erot olivat erittäin merkitseviä (p< .001). Urheilijoiden suoritukset kuvattiin kahdella high speed -videokameralla (200 kuvaa / s), jonka jälkeen synkronoidustaja digitoidusta kuvadatasta saatiin liikeanalyysi numeeriseen muotoon. Reaktiovoimat kerättiin kahdelta viimeiseltä askelkontaktilta rataan upotettujen voimalevyjen avulla [TR-test Finland -voimalevy ja Kistlerin (Sveitsi) voimalevy], jonka jälkeen aineisto analysoitiin. EMG-muuttujat kerättiin seitsemän pintaelektrodin (Beckman) avulla anlysointia varten (suodatus, keskiarvoistaminen, tasasuuntaus, integrointi, suhteutus) neljästä ponnistavan jalan (ponnari) ja kolmesta ns. vapaan jalan (vapari) lihaksesta. Analysoitavina lihaksina olivat ponnarin m.gastrocnemius, m. rectus femoris, m. vastus lateralis sekä m. gluteus maximus. Vaparin lihaksina analysoitiin m.gluteus maximusta lukuun ottamatta samat lihakset, kuin ponnistavasta jalasta. Lopuksi liikeanalyysi-, voima- ja EMG-muuttujat synkronoitiin ja mallinnettiin BMVMsysteemin (Biomechanical Visualization and Modelling) avulla. Lihasaktiivisuusmallien osalta lajiryhmäkohtaiset trendit olivat hyvin samansuuntaisia. Mahdollinen reflektorinen potentoituminen löydettiin ponnistavan jalan gastocnemiuslihaksesta aikavälillä 50-75 ms jälkeen kontaktin alun. Liikeanalyysi osoitti, että korkeushyppääjien suuremman vertikaalisen lähtö nopeuden (HJ: 4.12 ± 0.39 m/s - DC: 3.72 ± 0.18 m/s) mahdollisti suurempi ponnistuskontaktia edeltävä horisontaalinen nopeus (HJ: 6.18 ± 1.10 m/s - DC: 5.99 ± 0.45 m/s) (r=.775, p< .01) sekä tehokkaampi vaparin käyttö. Vaparin tehokkuus oli havaittavissa pidempänä työntövaiheen kestona (p< .01, HJ: 0.114 ± 0.01 s; DC: 0.100 ± 0.01 s) sekä kehon painopisteen suurempana (p< .01) vertikaalisena nopeutena (HJ: 0.28 ± 0.10 m/s - DC: 0.06 ± 0.10 m/s) vaparin kontaktin lopussa. Myös ponnarin polvinivelen vähäisempi periksi antaminen (p< .05) ponnistuskontaktin aikana oli omiaan tehostamaan korkeushyppääjien kykyä hyödyntää saavutettua liike-energiaa vertikaaliseen suuntaan. Ponnistuskontaktin kokonaiskestossa ei lajiryhmien välillä ollut tilastollista eroa (HJ: 0.187 ± 0.02 s ; DC: 0.189 ± 0.02 s), mutta jarrutusvaihe oli korkeushyppääjillä selkeästi (p<.001) lyhyempi (HJ: 0.064 ± 0.01 s; DC: 0.078 ± 0.01 s) ja työntövaihe pitempi (p < .01, HJ: 0.123 ± 0.01 s ;DC: 0.111 ± 0.02 s). Ponnistuskontaktin aikasuhteiden erilaisuus näkyi myös voimantuotossa, sillä korkeushyppääjien horisontaalinen jarruttava maksimivoima (3640 ± 520 N) oli tilastollisesti erittäin merkitsevästi (p< .001) 1 O-ottelijoiden vastaavaa (2902 ± 390 N) suurempi. Ponnistuksen keskimääräisessä vertikaalisessa työntövaiheessa tilanne oli samansuuntainen (HJ: 2257 ± 303 N ; DC: 1981 ± 210 N ; p< .001). Suurimmat voimatuotot ilmenivät jarrutusvaiheessa, jolloin maksimaalinen resultanttivoima oli korkeushyppääjillä (6065 ± 725 N) suurempi (p < .001) kuin ottelijoilla (5224 ± 584 N). Johtopäätöksenä oli, että korkeushyppääjät kykenevät hyödyntämään nopeamman juoksuvauhtinsa ponnistuskontaktin aikana ja sitä edeltävässä vaparin kontaktissa 10- ottelijoita selkeästi tarkoituksenmukaisemmin ja tehokkaammin. Tätä selittävät korkeushyppääjien suuremmat reaktiovoimat ja parempi lajitekninen taitotaso. fi
dc.language.iso fin
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.title Korkeushypyn ponnistuksen biomekaaninen analyysi
dc.type Book en
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:jyu-2002891717
dc.subject.ysa korkeushyppy
dc.subject.ysa biomekaniikka
dc.type.dcmitype Text en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Master’s thesis en
dc.contributor.tiedekunta Liikuntatieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor.tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences en
dc.contributor.laitos Liikuntabiologian laitos fi
dc.contributor.laitos Department of Biology of Physcal Activity en
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto fi

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record