Oppiva ryhmä projektipedagogiikan oppimisen menetelmänä : tapaustutkimus ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelevien kokemuksista projektipedagogiikasta

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.advisor Ilmanen, Kalervo
dc.contributor.advisor Kalaja, Teppo
dc.contributor.author Vasarainen, Jere
dc.date.accessioned 2017-02-16T20:23:17Z
dc.date.available 2017-02-16T20:23:17Z
dc.date.issued 2017
dc.identifier.other oai:jykdok.linneanet.fi:1673340
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/53060
dc.description.abstract TIIVISTELMÄ Vasarainen, J. 2017. Oppiva ryhmä projektipedagogiikan oppimisen menetelmänä: Tapaustutkimus ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelevien kokemuksista projektipedagogiikasta. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 71 s. Tutkimustehtävänä oli tutkia ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoiden kokemuksia projektipedagogiikasta. Tutkimuksessa selvitettiin, millaista on projektipedagogiikka ja millainen oppimisen menetelmä on projektityöskentely ammatillisessa peruskoulutuksessa. Lisäksi tutkimuskysymyksinä olivat, millainen on oppiva ryhmä ja miten sellainen muodostetaan? Selvitettiin myös, millaista puhetta ja tunnetiloja projektipedagogiikka aiheuttaa opiskelijoissa. Tutkimusaineisto kerättiin Suomen Urheiluopistolla opiskelevilta liikunnanohjauksen perustutkinnon ylioppilaspohjaisilta opiskelijoilta (LPT-1 yo) huhtikuussa 2016. Aineisto kerättiin opintojen ensimmäisen vuoden lopulla, kahdeksan kuukauden projektipedagogiikan menetelmillä tehtyjen opintojen jälkeen. Kaikki 20 opiskelijaa vastasi tutkimuksen kyselyyn. Tutkimusaineistona on opiskelijoiden kirjalliset vastaukset tutkimuslomakkeessa (liite 1) esitettyihin pääasiassa laadullisiin ja tutkimusta tukeviin määrällisiin kysymyksiin. Laadullisella tutkimuksella ja avoimilla kysymyksillä selvitettiin diskurssianalyysin menetelmin poikittaisena tapaustutkimuksena, opiskelijoiden käsityksiä ja tunnetiloja projektipedagogiikasta. Tutkimuslomakkeen määrällisillä suljetuilla kysymyksillä (Likertin asteikko 1-5) haluttiin tukea avointen vastausten diskursseja. Diskurssit ovat opiskelijoiden (n=20) kaikista avoimista kysymyksistä koottuja vastausten koonteja, jotka ovat saman tunnetilan ja asiayhteyden edustajia. Diskurssit on sijoitettu läpi työn keskustelemaan taustaosan kanssa. Vastausten mukaan opiskelijat kokevat opiskelun olevan todella paljon käytännössä tekemistä verrattuna siihen, että peruskoulussa ja lukiossa he kokivat opiskelun olevan opettajajohtoista, kuuntelua ja ulkoa muistamista. Opiskelijat kokevat oppivansa parhaiten, kun pääsevät itse tekemään. Tunnetila usealle opiskelijalle on ollut shokki, epävarmuus, stressi ja painetila olla opintojen aikana riittävän valmis työelämäyhteistyössä. Nuoret tuntevat painetta valmistautuessaan projekteihin, joissa kohtaavat aitoja asiakkaita. Usea vastaaja kertoi tuntevansa heihin asetettuja isoja odotuksia siitä, että pitäisi olla ”heti valmis” työskentelemään projekteissa. Tämä oli pääasiassa negatiivinen tuntemus, mutta he ymmärsivät, että paineen alla tulee valmistauduttua paremmin ja sitä pidettiin positiivisena oppimista tukevana tunnetilana. Projektien valmistautumisvaiheessa nuoret kokevat tarvitsevansa opettajien tukea enemmän. Määrällisistä kysymyksistä korkeimmat keskiarvot saivat ”osaan ottaa itse vastuuta oppimisestani projekteissa” ja ”opin ryhmän muilta jäseniltä uusia asioita projekteissa” sekä ”projektioppiminen on hauskaa”. Taustakirjallisuudesta tehtyjen löydösten mukaan oppivan ryhmän rakenteesta merkittävimpiä ovat pieni ryhmäkoko, jokaisen yksilön merkityksellinen rooli ryhmässä, ryhmän olemassaolon merkitys sekä ajanjakson pituus. Parhaiten oppivan ryhmän merkityksen ja kehittävää dialogia toteuttaa 4 – 5 opiskelijan pienryhmä, jolle annetun tehtävän aika on riittävän pitkä, jotta ryhmä ehtii tutustumaan, kokeilemaan, epäonnistumaan ja kehittymään yhdessä. Tämä on ristiriidassa käytännön arjen kanssa. Opettaja joutuu opettamaan ja ohjaamaan oppimista yhdessä isompien ryhmien kanssa. Avainsanat: Projekti, projektipedagogiikka, yhteistoiminnalliset taidot, oppiva ryhmä, dialogi. fi
dc.description.abstract ABSTRACT Vasarainen, J. 2017. The Learning Group as a Method of Learning Project Pedagogy: A case study of the experiences in project pedagogy among students in professional basic training for Sport Instructor. Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä, 71 pages. The subject of this Master´s thesis was to study the experiences of project pedagogy among students in professional basic training for Sport Instructor. The aim was to find out what project pedagogy is and what kind of a learning method project work is in professional basic training. Further questions for the study were what a learning group is and how one is formed. It was also worthwhile to find out what kind of discussion and feelings project pedagogy generates in students who have no previous experiences of it. The research material was gathered from High School graduate students currently studying in basic training for Sport Instructor in Sports Institute of Finland (LPT-1 yo) in April 2016. The material was gathered at the end of the first year of studies, after eight months of studies conducted with the methods of project pedagogy. All 20 students answered the questionnaire of the study. The study material is the written answers of the students in the questionnaire (appendix 1). The questions are mainly qualitative with quantitative questions supporting the study. The aim was to find out the students’ impressions and feelings about project pedagogy with the help of qualitative research and open questions using the methods of discourse analysis in a cross case study. The closed quantiative questions in the questionnaire (Likert scale 1-5) were aimed to support the discourses in the open questions. The discourses are the combined answers of the students (n=20) to all open questions and are thus the representatives of the same feeling and context. The discourses are located to discuss the findings in background from the start. According to the answers, the students felt that the studying was much more about working in real life situations compared to studies in comprehensive and high school where they felt studying was listening to and memorising what the teacher taught, the teacher being in control. The students felt that they learned best when they were able to do things themselves. The feeling many students have had has been that of shock, insecurity, stress and pressure to be sufficiently ready in working community already while still studying. Young people feel pressure when preparing for projects where they meet real clients. Several answerers told that they felt great expectations put on them starting they should be ”immediately ready” to start working on projects. For the most part this was a negative feeling but they understood that one tends to prepare better under pressure and that was considered a positive feeling that supports learning. The highest averages in the quantitative questions went to ”I can take personal responsibility for learning in projects”, ”I learned new things in the project from other members in the group” and ”Project learning is fun”. Findings in the structure of a learning group are an adequately small size of the group, a significant role of each member in the group, the meaning of the existence of the group and the length of the period of time. The meaning of the learning group and advantageous dialog are best realised in a group of 4 to 5 students who are given enough time for the project to familiarize with each other, test, fail and develop together. The results of the study contradict with everyday life. Teachers are forced to teach and guide learning in larger groups. Key words: Project, project pedagogy, cooperative skills, learning group, dialog. en
dc.format.extent 1 verkkoaineisto (81 sivua)
dc.language.iso fin
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights openAccess fi
dc.subject.other Projekti
dc.subject.other projektipedagogiikka
dc.subject.other yhteistoiminnalliset taidot
dc.subject.other oppiva ryhmä
dc.subject.other dialogi.
dc.title Oppiva ryhmä projektipedagogiikan oppimisen menetelmänä : tapaustutkimus ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelevien kokemuksista projektipedagogiikasta
dc.title.alternative Tapaustutkimus ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelevien kokemuksista projektipedagogiikasta
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:jyu-201702161469
dc.subject.ysa projektit
dc.subject.ysa pedagogiikka
dc.subject.ysa yhteistoiminnallinen oppiminen
dc.subject.ysa ryhmät
dc.subject.ysa oppiminen
dc.subject.ysa yhteistoiminnallisuus
dc.subject.ysa vuorovaikutus
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.contributor.tiedekunta Liikuntatieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor.tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences en
dc.contributor.laitos Liikuntakasvatuksen laitos fi
dc.contributor.laitos Department of Sport Sciences en
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto fi
dc.contributor.oppiaine liikuntapedagogiikka
dc.date.updated 2017-02-16T20:23:18Z

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record