Edistyneiden S2-puhujien käsityksiä suomen lauserakenteiden luontevuudesta

Abstract

Tässä tutkielmassa tutkin edistyneiden S2-puhujien käsityksiä suomen kielen tiettyjen lauserakenteiden luontevuudesta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaiset lauserakenteet ja ilmaisutavat edistyneet S2- puhujat käsittävät luonteviksi ja millä tavoin he perustelevat käsityksiään. Tutkimukseen osallistui 10 suomea muuna kuin ensikielenä puhuvaa kielenpuhujaa ja 10 ensi- ja äidinkielistä suomenpuhujaa. Tutkimus toteutettiin kartoittamalla edistyneden S2-puhujien taustatiedot, teetättämällä tutkimukseen osallistujilla tätä tutkimusta varten laadittu lingvistinen testi ja haastattelemalla edistyneitä S2-puhujia testisuorituksen jälkeen. Lingvistinen testi laadittiin modifioimalla kolmea tarkastelun kohteeksi valittua suomen kielen piirrettä: Partitiiviobjektia, liitepartikkeleita ja VtA-loppuisia verbejä.

Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä yhdistyvät käyttöpohjaisen kielenoppimisen malli ja sosiokonstruktivistinen näkemys kielen oppimisesta. Kieliopin omaksumisella ja sen opetuksella katsotaan tässä tutkimuksessa olevan yhteys kielenoppijan mielen sisäisen kieliopin muodostumiseen. Edistyneiden S2- puhujien käsitysten vertailukohteena on kieliopeista (ISK 2004; White 2008) välittyvä käsitys tutkimukseen valittujen kielellisten piirteiden konventionaalisesta käytöstä. Lingvistisessä testissä esitettyjen luontevuuden arviointien katsotaan tässä edustavan kielenoppijoiden mielen sisäisiä kieliopin konstruktioita, jotka puolestaan vaikuttavat yhdessä oppijan toiminnan ja eri kieliympäristöistä saatujen kielenkäyttökokemusten kanssa käsitysten syntymiseen.

Lingvistisessä testissä keskityttiin tarkastelemaan kolmea suomen kielen piirrettä ja edistyneiden S2-puhujien käsityksiä niiden käytöstä. Tarkasteltavat kielelliset piirteet olivat partitiiviobjekti, liitepartikkelit ja VtA- loppuiset verbit. Taustatekijöiden vaikutusta edistyneiden S2-puhujien käsityksiin tarkasteltiin tilastollisin menetelmin. Haastatteluilla selvitettiin edistyneiden S2-puhujien tapoja arvioida testissä heille esitettyjen lauseiden luontevuutta. Laadullisen tutkimusaineiston analyysissa edistyneiden S2-puhujien käsityksiä analysoitiin fenomenografista tutkimusotetta hyödyntäen.

Tutkimustulokset osoittavat, että edistyneiden S2-puhujien viiteryhmässä käsitykset poikkesivat toisistaan selvästi enemmän kuin S1-verrokkiryhmän jäsenten keskinäiset käsitykset. Edistyneiden S2-puhujien käsityksissä oli eniten keskinäistä vaihtelua liitepartikkeli-rakenteen sisältäneiden lauseiden kohdalla. S2- puhujien tavoista arvioida testilauseita erottui kaksi arvioinnin strategiaa: kokonaisvaltainen eli holistinen ja lauserakenteen yksityiskohtiin spesifimmin keskittyvä analyyttisempi lähestymistapa. Taustatiedoista ja testituloksista tehdyn tilastoanalyysin tulokset osoittavat, että kielenkäyttökokemuksella ja maassaoloajalla on vaikutusta siihen, kuinka yhtenevästi edistyneiden S2-puhujien käsitykset vastaavat kieliopeista välittyviä käsityksiä lauserakenteiden luontevuudesta.