Maahanmuuttajalääkärin kokemuksia ammatillisen kielitaidon kehittymisestä : "no se mun kurssi oli töissä"
Terveydenhuoltoalan ammattilaisten työperusteisen maahanmuuton lisääntymisen myötä lääkärien ammatillinen kielitaito on noussut tärkeäksi keskustelunaiheeksi. Tutkimukseni on laadullinen tapaustutkimus, jonka tarkoituksena on kuvata erään maahanmuuttajalääkärin kokemuksia ammatillisen kielitaidon omaksumisesta ja suomen kielen käytöstä työssä sekä näkemyksiä maahanmuuttajalääkärien kielikoulutuksen kehittämisestä. Pääasiallisena tutkimusmenetelmänä käytetään teemahaastattelua. Informanttina on noin neljä vuotta Suomessa työskennellyt venäjää äidinkielenään puhuva maahanmuuttajataustainen anestesialääkäri, josta käytetään peitenimeä Sergei. Aineistoa tarkastellaan sisällönanalyysin avulla dialogisessa ja sosiokulttuurisessa viitekehyksessä. Tutkimusprosessi alkoi osana Jyväskylän yliopiston Suomi työkielenä -tutkimusta (2008–2010) ja jatkui Suomi työkielenä: sosiokognitiivinen näkökulma maahanmuuttajien ammatilliseen kielitaitoon -tutkimus-hankkeessa (2011–2013).
Tulosten perusteella suomen kielen taidolla on anestesialääkärin työssä tärkeä merkitys, koska siinä ollaan jatkuvasti vuorovaikutuksessa työtoverien ja potilaiden kanssa. Sergei oli opiskellut suomea kielikursseilla noin vuoden; puoli vuotta lähtömaassa ja puoli vuotta Suomessa. Halua opiskeluun olisi ollut enemmänkin, mutta sopivia kielikursseja ei ollut tarjolla. Varsinkin ammattikielen opetukselle olisi ollut tarvetta. Enimmäkseen suomen kielen ja erityisesti ammatillisen kielitaidon omaksuminen olivat Sergein oman kokemuksen mukaan tapahtuneet työtehtävissä toimiessa. Alkuvaiheessa suomen kielen kanssa oli töissä hyvin vaikeaa ja tukena eri kielenkäyttötilanteissa toimivat englanti, sanakirja ja työtoverit. Selviytymiskeinoina kielellisissä ongelma-tilanteissa olivat myös kiertoilmaisujen ja elekielen käyttäminen sekä toistaminen.
Sergei koki kielitaitonsa kehittyneen neljän työvuoden aikana paljon kaikilla kielitaidon alueilla. Hän kuvasi oppineensa suomea töissä jatkuvasti, esimerkiksi kuunnellessaan aluksi vierestä työtoverien ja potilaiden välistä keskustelua kirjaten samalla sanoja muistiin, keskustellessaan potilaiden ja työtoverien kanssa tai lukiessaan ammattikirjallisuutta ja potilastietoja. Kielenoppimisessa korostuvat voimakkaasti sosiaalinen vuorovaikutus ja työtovereiden tarjoama osaavamman tuki. Keskusteleminen potilaiden kanssa, potilastietojen lukeminen tai sanelun tekeminen onnistuivat ensin heidän tuellaan ja sen jälkeen vähitellen itsenäisemmin. Tärkeässä roolissa ovat olleet varsinkin muut venäjää osaavat maahanmuuttajalääkärit ja -hoitajat. Haastatteluhetkellä Sergei selviytyi työssään kielellisesti jo suhteellisen hyvin. Hänen mielestään maahanmuuttajalääkäreille tarvittaisiin omia kielikursseja, joilla opetettaisiin lääkärin työssä tarvittavaa ammatillista kieltä. Kielikursseilla kannattaisi esimerkiksi harjoitella työhön liittyviä vuorovaikutustilanteita ja toteuttaa opetusta myös työpaikalla. Tuloksia voidaan hyödyntää maahanmuuttajalääkärien ammatillisen kielitaidon arvioinnin ja kielikoulutuksen kehittämisessä.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29537]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Seurassa parempaa sairaalasuomea : ammatillisen kielitaidon oppiminen ja kollegojen kielellinen tuki sairaalaympäristössä
Heimala-Kääriäinen, Elina (2015)Maahanmuuttajataustaisten lääkäreiden ja hoitajien määrä suomalaisessa terveydenhuollossa on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Terveydenhuoltoalalla kieli on keskeisessä osassa työn onnistumisessa, ja siksi on olennaista ... -
Suomen kielen sosiaalinen oppiminen työyhteisössä : IT-alan työperusteiset maahanmuuttajat suomalaisessa työyhteisössä
Härkönen, Anne (2011)Tiivistelmä – Abstract Työperusteisen maahanmuuton määrä kasvaa Suomessa jatkuvasti. Tässä tutkimuksessa selvitetään, millaista sosiaalista kielenoppimista informaatioteknologian alan työyhteisössä tapahtuu ilman formaalia ... -
Työssä opittua : työntekijän näkökulma ammatilliseen kieli- ja viestintätaitoonsa
Suni, Minna (Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys AFinLA, 2010)Work-related language skills are usually investigated in the context of language education. In this paper, observations made by employees are in focus instead. The aim is to examine how labour migrants working in Finland ... -
Motivation to learn English : the power of the future L2 self-images
Kostina, Marina (2020)Motivaatiota englannin kielen opiskelussa on tutkittu paljon ja useista eri näkökulmista. Suomen kontekstissa kuitenkin aikuiset maahanmuuttajat englannin opiskelijoina ovat olleet harvinainen kohderyhmä, vaikka ulkomaalaisten ... -
Kokemuksia suomen kielen oppimisesta lähetystyössä : MAP-kirkon lähetyssaarnaajien näkökulma
Mäkäräinen, Venla (2021)Tarkastelen maisterintutkielmassani Suomessa työskentelevien ja työskennelleiden Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon (MAP) lähetyssaarnaajien kokemuksia suomen oppimisesta. Pyrin valottamaan sekä ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.