Alkuopetuksen CLIL-opettajan käyttämät ymmärtämisen tukemisen keinot

Abstract

Leppänen, Hanna-Maria ja Paaso, Hanne. ALKUOPETUKSEN CLIL-OPETTAJAN KÄYTTÄMÄT YMMÄRTÄMISEN TUKEMISEN KEINOT. Kasvatustieteen Pro gradu–tutkielma. Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos, 2013. 105 sivua. 5 liitettä.

Tutkimustehtävänämme oli selvittää miten alkuopetuksen CLIL–opettaja toteuttaa tarkoituksenmukaista ja ymmärrettävää opetusta. Halusimme saada selville miten opettajat suunnittelevat ymmärtämistä tukevaa opetusta, sekä mitä kielellisiä ja opetuskäytännöllisiä keinoja opettaja käyttää ymmärtämisen tukemiseksi. Lisäksi halusimme selvittää miten ymmärtämisvaikeudet ilmenevät. Halusimme muodostaa kuvaa hyvästä, ymmärtämistä tukevasta alkuopetuksen CLIL–opettajasta. Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen. Aineisto kerättiin pääosin videoimalla ja havainnoimalla neljää vieraskielisessä alkuopetuksessa toimivaa opettajaa eri puolilla Suomea sijaitsevilla kouluilla. Aineisto kerättiin marraskuussa 2012. Aineisto litteroitiin ja luokiteltiin, sekä analysoitiin etsien vastauksia tutkimuskysymyksiin. Tutkimuksen tulosten mukaan hyvä alkuopetuksen CLIL–opettaja tukee oppilaiden ymmärtämistä monipuolisesti tutkimillamme osa-alueilla. Merkittävimmäksi nousivat opettajien käyttämät kielelliset keinot, sillä he tuottivat itse lähes kaiken kielellisen syötteen. Opettajat osoittivat hyvää kielitaitoa ja osasivat mukauttaa kieltään taitavasti ymmärrettäväksi. Oppilasaineksen heterogeenisyydestä johtuen opettajat helpottivat käyttämäänsä kieltä hyvin pitkälle määrätietoisesti alusta alkaen eri havainnollistamisen keinot käyttöön ottaen. Tämä toi haasteita lähikehityksen vyöhykkeen alueen, eli oppilaiden kielitaidon ylärajoilla toimimiseen, mutta opettajat olivat tarkkaavaisia ja osasivat muokata toimintaansa oppilaiden tarpeita vastaavaksi. Toisaalta oppilaiden ikä- ja kehitystaso huomioon ottaen, helppous oli pedagogisesti perusteltua.

Opettajat loivat toiminnallaan pohjaa jatkossa eteen tulevalle oppiaineksen ja kohdekielen tason asteittaiselle vaikeutumiselle. Opettajat olivat hyvin johdonmukaisia kohdekielen käytössään, mutta käyttivät tarvittaessa myös suomen kieltä. He loivat turvallisen ja luonnollisesti kaksikielisen oppimisympäristön, joka edesauttoi vuorovaikutusta. Oppilaat saivat kommunikoida äidinkielellään. Oppitunneilla tapahtunut kohdekielinen kommunikaatio tapahtui lähinnä oppilaan ja opettajan kesken, sillä oppilaiden oma kohdekielen kehittyminen eteni yksilöllisesti eikä heiltä vaadittu sitä. Hyvä alkuopetuksen CLIL–opettaja on työlleen omistautunut ja rohkaisee hyvin suunnitellulla opetuksellaan, toiminnallaan sekä olemuksellaan oppilaita vieraskielisessä ympäristössä toimimiseen.