Kahden kuukauden tehostetun hyppelyharjoittelun vaikutuksia luustoon, hormonipitoisuuksiin ja suorituskykyyn nuorilla yleisurheilijoilla

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.author Mero, Antti M.J.
dc.date.accessioned 2012-11-26T09:33:08Z
dc.date.available 2012-11-26T09:33:08Z
dc.date.issued 2012 fi
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/40431
dc.description.abstract Hyppäämistä pidetään normaalisti lyhytkestoisena nopeusvoimasuorituksena, jonka energianlähteenä toimivat adenosiinitrifosfaatti- ja kreatiifosfaattivarastot. Kevyet määrälliset hyppelyt vahvistavat lihaksistoa, luustoa, niveliä ja sidekudoksia. Kovempitehoiset ponnistukset ja hypyt kehittävät lisäksi reflektorista ja tahdonalaista hermostoa. Kokonaisuutena hyppelyharjoittelu kehittää iskunsietoa, venymis-lyhenemis-syklin supistusnopeutta ja elastisuutta. Vaikka hyppelyharjoittelua on aikaisemmin vieroksuttu lapsilla ja nuorilla loukkaantumisvaaran vuoksi, nykyään tiedetään, että erilaiset hyppelyt ovat tärkeä perusta kasvavalle lapselle ja nuorelle. Kasvu lapsella ja nuorella on suhteellisen tasaista aina murrosikään asti, jolloin kasvussa tapahtuu selvä nopeutuminen. Murrosiän alku ajoittuu 8.-12. ikävuoden välille tytöillä ja 10.–14. ikävuoden välille pojilla. Murrosiän aikana pituuden, painon ja voiman kasvu ovat nopeimmillaan. Kalenteri-iän mukaan samanikäisillä voi olla useiden vuosien ero biologisessa iässä juuri murrosiän aikana. Luuston herkkyysvuodet iskutukselle (mm. hyppely) ovat juuri murrosiässä. Luu mukautuu mekaaniselle rasitukselle muuttamalla sen rakennetta ja tiheyttä. Tämä luun uusiutuminen vapauttaa vereen biokemiallisia luumarkkereita (mm. osteokalsiini ja TRAP5b = band 5 tartrate-resistant acid phosphatase), joista saadaan tietoa luun aineenvaihdunnasta. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli tutkia tehostetun hyppelyharjoittelun vaikutuksia luustoon, hormonipitoisuuksiin ja suorituskykyyn nuorilla yleisurheilijapojilla ja -tytöillä. Menetelmät. Koehenkilöinä oli nuoria yleisurheilijapoikia (n=10; ikä 14,0 ± 0,9 v; pituus 169,5 ± 10,5 cm; paino 55,8 ± 11,1 kg) ja yleisurheilijatyttöjä (n=10; ikä 14,1 ± 1,0 v; pituus 164,4 ± 8,7 cm; paino 52,6 ± 9,7 kg), jotka harjoittelivat 3-5 kertaa viikossa yleisurheilua. He suorittivat kahden kuukauden tehostetun hyppelyharjoittelujakson (kaksi tehostettua harjoitusta viikossa). Määrät olivat alussa korkeat, 200 - 250 hyppyä per harjoitus matalalla teholla. Jakson edetessä määrät laskivat 50 - 150 hyppyyn per harjoi-tus ja tehot nousivat. Hyppelyharjoitukset olivat yhdistetty heidän omiin harjoitusohjelmiinsa. Alku- ja loppumittauksiin sisältyivät antropometria ja paastoverinäyte aamulla, josta analysoitiin perusverenkuva, testosteroni, kortisoli, SHBG, osteokalsiini, S-TRAP5b, kolesteroli, S-HDL, S-LDL ja S-Trigl. Suorituskykytestit olivat iltapäivällä sisältäen 20 m:n juoksun lentävällä lähdöllä, vertikaalihypyn kevennyksellä ja ilman, reaktiivisuustehon päkiähyppelyssä ja jalkojen ojentajalihasten maksimaalisen isometrisen voiman. Tulokset. Luumarkkereista osteokalsiinipitoisuus nousi jakson aikana merkitsevästi sekä pojilla (27,3 ± 20,0 ng/mL vs. 46,4 ± 27,6 ng/mL; p < 0.01) että tytöillä (19,1 ± 9,1 ng/mL vs. 31,4 ± 14,0 ng/mL; p < 0.01). Osteokalsiinin ero poikien ja tyttöjen välillä ei ollut merkitsevä. S-TRAP5b:ssä ei tapahtunut merkitsevää muutosta jakson aikana, pojat (17,0 ± 6,4 U/l vs. 17,4 ± 6,1 U/l) ja tytöt (11,0 ± 5,0 U/l vs. 10,9 ± 4,8 U/l). Ero poikien ja tyttöjen välillä oli S-TRAP5b:ssä kuitenkin merkitsevä (p < 0.05). Muista veriarvoista jakson aikana kortisolipitoisuus nousi merkitsevästi molemmilla sukupuolilla (p < 0.01) ja myös testosteronipitoisuus nousi merkitsevästi sekä pojilla (p < 0.01) että tytöillä (p < 0.05). Suorituskykytesteistä pojilla kevennyshyppy ja reaktiivisuusteho kehittyivät eniten (p < 0,001). Myös staattisen hypyn kehitys oli merkitsevä (p = 0,013). Sen sijaan juoksunopeuden säilyi ennallaan (ns). Tytöillä sen sijaan juoksuopeus kehittyi huomattavasti (p = 0,005). Reaktiivisuusteho ja kevennyshyppy kehittyivät tytöillä myös merkitsevästi (p = 0,002; p < 0,001). Isometrinen jalkojen ojentajalihasten maksimivoima heikkeni kaikilla koehenkilöillä ja erityisesti pojilla heikkeneminen oli merkitsevää (p = 0,037). Pohdinta ja johtopäätökset. Harjoittelun vaikutuksia luumarkkereihin on tutkittu murrosikäisillä vähän, joten ei voida yksiselitteisesti sanoa, oliko osteokalsiinipitoisuuksien nousu puhtaasti harjoitusjakson ansiota vai oliko luontaisella kasvulla osuutta kehitykseen. Kahden kuukauden jakso on lyhyt kasvua ajatellen, mutta nousu pitoisuudessa voi olla mahdollista, koska esim. testosteronitasokin nousi tässä tutkimuksessa kahden kuukauden aikana. Luun hajotusmuuttuja TRAP5b ei juuri muuttunut jakson aikana, mikä oli oletettavaa aikaisempien tutkimusten perusteella. Myös kortisolin nousu oli oletettua harjoittelun koventuessa jakson aikana. Pojilla osteokalsiini- ja TRAP5b -pitoisuudet olivat molemmissa mittauksissa suuremmat kuin tytöillä. Tämä osoittaisi sitä, että tässä tutkimuksessa pojilla luun aineenvaihdunta (muodostus ja hajotus) olisi ollut vilkkaampaa kuin tytöillä. Tämä tutkimus vahvistaa sen käsityksen, että hyppelyharjoittelu tehostaa luun uudismuodostusta eikä juuri vaikuta luun hajotukseen millään tavalla oli se sitten pelkästään harjoittelun tai harjoittelun sekä kasvun yhteisvaikutusta. Joka tapauksessa luut todennäköisesti vahvistuivat harjoittelujakson aikana, vaikka esim. luun massa- ja tiheysmittauksia ei tässä tutkimuksissa ollutkaan. Lisäksi vahvistui käsitys siitä, että hyppelyharjoittelu on turvallista ja kehittävää nuorilla kunhan urheilijalla on riittävä harjoitustausta, tukilihakset ovat vahvistuneet edeltävällä harjoittelulla, suoritustekniikat ovat kunnossa ja hyppelyharjoittelun suunnitelma on tasapainossa ja nousujohteista. fi
dc.language.iso fin
dc.subject.other hyppely fi
dc.subject.other liikuntafysiologia fi
dc.subject.other luumarkkeri fi
dc.subject.other hormoni fi
dc.subject.other murrosikä fi
dc.title Kahden kuukauden tehostetun hyppelyharjoittelun vaikutuksia luustoon, hormonipitoisuuksiin ja suorituskykyyn nuorilla yleisurheilijoilla fi
dc.type Book en
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:jyu-201211263074
dc.type.dcmitype Text en
dc.type.ontasot Kandidaatintutkielma fi
dc.type.ontasot Bachelor's thesis en
dc.contributor.tiedekunta Liikuntatieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor.laitos Liikuntabiologian laitos fi
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto fi
jyx.includeIn.OAI true

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record