Lapsen etu ja yhteiskunnan vastuu : lastensuojelun huostaanottoa koskevat tekstit 1950-luvulta 1980-luvulle

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.author Selin, Pirjo
dc.date.accessioned 2012-11-21T07:02:34Z
dc.date.available 2012-11-21T07:02:34Z
dc.date.issued 2007
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/40388
dc.identifier.uri http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201211213045 en
dc.description.abstract Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata, millaisia käsityksiä ammatillisuudesta, pakon oikeu-tuksesta sekä lapsen paikasta huostaanottoa koskevissa teksteissä on eri aikoina ollut sekä, selittävätkö nämä käsitykset ja niiden muutokset tämän hetken lastensuojelun ideaa. Ai-neistona olivat huostaanottoa käsittelevät lait, komiteanmietinnöt, tutkimukset, oppikirjat ja ammattilehtien kirjoitukset vuodesta 1950 vuoteen 1989. Aineiston analyysi perustui laadulliseen sisällönanalyysiin. Tutkimus on lastensuojelun tutkimusta ja siinä on aatehis-torian ja nykyisyyden historian tutkimuksen piirteitä. Sosiaalityön asiantuntijuus oli keskeinen teema huostaanottoa koskevissa teksteissä. Teks-tianalyysissä tuli esiin 1950-luvulta alkanut maallikoiden asiantuntijuuden epäily ja sosiaa-lityön pätevien asiantuntijoiden arvostus, 1960-luvulla alkanut sosiaalityön ulkopuolisten asiantuntijoiden (etenkin lääkäreiden ja psykologien) asiantuntijuuden korostus ja sosiaali-työn asiantuntijuuden kyseenalaistaminen keskustelussa 1980-luvulla. Pakkoa koskevissa teksteissä keskeisiä vaiheita olivat sopimushuostaanottojen etujen ko-rostamisen muuttuminen pakkohuostaanottojen kritiikiksi 1960-luvun lopulla. Tahdonvas-taisuuden kritisointi muuttui ammatillisessa keskustelussa 1970–1980-luvulla lapsen oike-usturvan korostukseksi. Lapsi on teksteissä pikkuhiljaa subjektivoitunut 1950-luvun riippuvaisesta ja suojeltavasta vajaavaltaisesta 1970-luvun perheen jäsenyyden kautta omat oikeudet omaavaksi 1980-luvun toimijaksi. Vanhemmat olivat teksteissä tärkeitä valtion kumppaneita lasten suoje-lemisessa 1980-luvulle saakka, jolloin vanhemmuuden ensisijaisuuden tilalle nousi lapsen edun ensisijaisuus. Lapsen, perheen ja valtion välisen suhteen määrittely on muuttunut. 1950-luvulla valtion puuttumisen oikeutusta ei teksteissä juuri problematisoitu. 1960-luvun lopulla valtion puuttumisen kritiikki kasvoi ja vuoden 1983 lastensuojelulain valmistelusta puuttumisen oikeutus alkoi uudelleen. Tutkimuksen tulokset osoittavat kehityskulkuja, jotka vaikuttavat nykyiseenkin lastensuo-jelun ideaan. Lapsen etua ja yhteiskunnan vastuuta on painotettu kaikkina aikoina, mutta määrittelyt ovat muuttuneet. Lapsen etua on määritelty erityisesti suhteessa perheeseen. Yhteiskunnan vastuuseen on liittynyt sekä lasten pelastaminen puutteellisista perheistään että perheiden suojelu. Keskeiset sisällölliset teemat tutkimusjakson aikana olivat lapsen aseman vähittäinen vahvistuminen lastensuojeluprosessissa sekä jatkuva sosiaalityön asi-antuntijuuden arviointi. Julkisuuden merkitys lastensuojelun sisällön määrittelyssä nousi teksteissä esiin 1980-luvulla. fi
dc.format.extent 111 s.
dc.language.iso fin
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.subject.other lastensuojelu
dc.subject.other lastensuojelun historia
dc.subject.other huostaanotto
dc.title Lapsen etu ja yhteiskunnan vastuu : lastensuojelun huostaanottoa koskevat tekstit 1950-luvulta 1980-luvulle
dc.title.alternative Lastensuojelun huostaanottoa koskevat tekstit 1950-luvulta 1980-luvulle
dc.type Book en
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:jyu-201211213045
dc.subject.ysa 1950-1980-luku
dc.subject.ysa lastensuojelu
dc.subject.ysa historia
dc.subject.ysa huostaanotto
dc.subject.ysa asiantuntijuus
dc.subject.ysa sosiaalityö
dc.subject.ysa yhteiskuntavastuu
dc.type.dcmitype Text en
dc.type.ontasot Lisensiaatintyö fi
dc.type.ontasot Licentiate thesis en
dc.contributor.tiedekunta Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor.tiedekunta Faculty of Social Sciences en
dc.contributor.laitos Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos fi
dc.contributor.laitos Department of Social Sciences and Philosophy en
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto fi
dc.contributor.oppiaine sosiaalityö
dc.subject.method Laadullinen sisällönanalyysi
dc.rights.restriction This material has a restricted access due to copyright reasons. It can be read at the workstation at Jyväskylä University Library reserved for the use of archival materials: https://kirjasto.jyu.fi/collections/archival-workstation. en
dc.rights.restriction Aineistoon pääsyä on rajoitettu tekijänoikeussyistä. Aineisto on luettavissa Jyväskylän yliopiston kirjaston arkistotyöasemalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/kokoelmat/arkistotyoasema. fi
dc.date.updated 2012-11-21T07:02:34Z

This material has a restricted access due to copyright reasons. It can be read at the workstation at Jyväskylä University Library reserved for the use of archival materials: https://kirjasto.jyu.fi/collections/archival-workstation.

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record