Arjessa apuna? : vanhempien kokemuksia erityishuollon palvelujen merkityksestä arjen sujumisessa

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.author Hanhikoski, Emmi
dc.date.accessioned 2012-11-07T10:33:21Z
dc.date.available 2012-11-07T10:33:21Z
dc.date.issued 2006
dc.identifier.uri http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201211072875 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/40183
dc.description.abstract Perheen rooli hoivan tarjoajana on muuttunut viime vuosikymmeninä merkittävästi. Perinteisesti perheet muodostuivat useammasta sukupolvesta, ja perheyhteisö kasvatti lapset ja hoiti vammaiset ja ikääntyneet usein loppuun saakka. Kehitysvammaisten ihmisten kohdalla perhe on perinteisesti, vaihtoehtojen puutteessa, tarjonnut tarvittavan hoidon ja hoivan. Elinikäinen huolenpito ja oman lapsen hoivaaminen on yhteiskunnassa nykyisin hyvin epätyypillinen perhe-elämän muoto: ikääntyviä vanhempia hoidetaan kotona yleensä suhteellisen lyhyen aikaa, ehkä joitakin vuosia, mutta kehitysvammaista lasta hoidetaan kotona useita vuosia, jopa useita vuosikymmeniä. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata kehitysvammaisen lapsen vanhempien mahdollisuuksia tehdä valintoja tilanteessa, jossa kehitysvammainen henkilö asuu vanhempiensa luona. Tavoitteena oli kartoittaa, mikä merkitys julkisilla erityispalveluilla on kehitysvammaisen lapsen, nuoren tai aikuisen vanhemmille. Tutkimuksen aineistona käytettiin kvantitatiivista aineistoa (N = 87), joka oli koottu haastattelemalla jyväskyläläisten kehitysvammaisten vanhempia strukturoitua haastattelua käyttämällä. Aineiston perusteella voidaan todeta, että kehitysvammaperheille arjen sujumista ajatellen tärkeintä on lähipiirin eli lähisukulaisten, ystävien ja naapurien tarjoama apu. Palveluja pidettiin myös tärkeinä, mutta arkipäivän jaksamista ajatellen lähipiirin merkitys oli suurempi. Valtaosa vanhemmista oli kokenut saaneensa kehitysvammaiselle lapselleen liian vähän palveluja. Palvelujen tarjontaa suurempi tarve tuli esiin ikääntyvien ja yksinhuoltajavanhempien perheissä, sekä vaikeimmin kehitysvammaisten perheissä. Yksilölliset palveluntarpeet edellyttävät paitsi yksilöllistä palvelujen suunnittelua ja yhteistyötä eri tahojen kanssa, myös mahdollisuutta tarjota yksilöllisiä palveluja. Sosiaalityön näkökulmasta kiinnostavaksi teemaksi oli asiakkuus: kehitysvammaisen asuessa vanhempiensa luona erityishuollon sosiaalityön asiakkaana on kehitysvammaisen henkilön sijaan kehitysvammainen henkilö perheineen. Asiakkuuden hahmottaminen perhelähtöisesti edellyttää jonkinlaista asenne- tai näkökulman muutosta nykytilanteeseen verrattuna. Silloin työn tavoitteena on yksilön, tässä tapauksessa kehitysvammaisen ihmisen hyvinvoinnin sijaan perheen hyvinvointi. Perheiden asiakkuus kehitysvammapalveluissa johtuu perheenjäsenen kehitysvammaisuudesta. Kehitysvammapalvelujen asiakkuus ei ole tietoinen, haluttu valinta. Kehitysvammaisuutta ei ole mahdollista poistaa lääkityksellä tai kuntoutuksella, mutta sosiaalityön keinoin perhettä voi auttaa löytämään voimavaransa elämäntilanteessa, jossa yhden perheenjäsenen ominaisuus ei ole muutettavissa. fi
dc.format.extent 66 s.
dc.language.iso fin
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.subject.other ekologinen teoria
dc.subject.other ekososiaalinen sosiaalityö
dc.title Arjessa apuna? : vanhempien kokemuksia erityishuollon palvelujen merkityksestä arjen sujumisessa
dc.title.alternative Vanhempien kokemuksia erityishuollon palvelujen merkityksestä arjen sujumisessa
dc.type Book en
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:jyu-201211072875
dc.subject.ysa kehitysvammaisuus
dc.subject.ysa perheet
dc.subject.ysa lapsiperheet
dc.subject.ysa kehitysvammahuolto
dc.subject.ysa sosiaalityö
dc.subject.ysa Bronfenbrennerin ekologinen teoria
dc.type.dcmitype Text en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Master’s thesis en
dc.contributor.tiedekunta Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor.tiedekunta Faculty of Social Sciences en
dc.contributor.laitos Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos fi
dc.contributor.laitos Department of Social Sciences and Philosophy en
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto fi
dc.contributor.oppiaine sosiaalityö fi
dc.rights.restriction Aineistoon pääsyä on rajoitettu tekijänoikeussyistä. Aineisto on luettavissa Jyväskylän yliopiston kirjaston arkistotyöasemalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/kokoelmat/arkistotyoasema. fi
dc.rights.restriction This material has a restricted access due to copyright reasons. It can be read at the workstation at Jyväskylä University Library reserved for the use of archival materials: https://kirjasto.jyu.fi/collections/archival-workstation. en
dc.date.updated 2012-11-07T10:33:22Z

This material has a restricted access due to copyright reasons. It can be read at the workstation at Jyväskylä University Library reserved for the use of archival materials: https://kirjasto.jyu.fi/collections/archival-workstation.

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record