Lukivaikeus ja psykososiaalinen hyvinvointi : alle kouluikäisen lapsen kehitys nuoreksi

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.author Parhiala, Pauliina
dc.date.accessioned 2012-10-16T14:04:28Z
dc.date.available 2012-10-16T14:04:28Z
dc.date.issued 2012
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/40002
dc.identifier.uri http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201210162692 en
dc.description.abstract Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lukivaikeuden ja psykososiaalisen hyvinvoinnin yhteyttä,kehitystä ja muutosta 4-14-vuotiailla lapsilla. Lisäksi selvitettiin, onko psykososiaalisen hyvinvoinnin ja lukivaikeuden yhteys samanlaista tytöillä ja pojilla sekä lukivaikeuden sukuriskiryhmässä että kontrolliryhmässä. Tutkimusaineistona käytettiin Lapsen Kielen Kehitys ja Familiaalinen Dysleksiariski -seurantatutkimuksen (LKK) lapsia, joista puolella oli sukutaustasta johtuva riski lukivaikeuteen. Lukivaikeus todettiin kahdeksaa lukemista ja kirjoittamista mittavan osion avulla toisen kouluvuoden aikana 37:llä sukuriskiryhmän lapsista ja 9:llä kontrolliryhmän lapsista. Tyypillisiä lukijoita olivat 68 lasta sukuriskiryhmästä ja 84 kontrolliryhmän lasta. Psykososiaalisen hyvinvoinnin selvittämiseksi käytettiin maailmanlaajuisesti tunnettuja kyselylomakkeita BASC (the Behavior Assessment System for Children) ja SDQ (the Strengths and Difficulties Questionnaire). BASC:in vanhemmat täyttivät lasten ollessa 4-, 5-, 6-, 8- ja 9-vuotiaita. SDQ täytettiin vasta lasten ollessa 14-vuotiaita, jolloin myös nuoret itse täyttivät saman lomakkeen. Analyysimenetelminä lukivaikeuden,sukupuolen ja sukuriskin yhteyksien psykososiaaliseen hyvinvointiin selvittämiseksi käytettiin ttestiä ja efektikokoa (Cohenin d). Psykososiaalisen hyvinvoinnin kehitystä ja muutosta lukivaikeuden ja sukuriskin suhteen tutkittiin toistomittausten MANOVA analyysilla. Lopuksi tutkittiin lukivaikeuden ja psykososiaalisen hyvinvoinnin yhteyden samanlaisuutta tytöillä ja pojilla sekä sukuriski-ja kontrolliryhmässä. Menetelmänä 4-, 5-, 6-, 8- ja 9-vuotiailla käytettiin MANOVA analyysia ja 14-vuotiailla ANOVA analyysiä bootstrapping-toimintoa hyödyntäen. Oletusten mukaisesti löydettiin psykososiaalisen hyvinvoinnin olevan yhteydessä lukivaikeuteen, sukupuoleen ja sukuriskiin. Päätuloksina löydettiin lasten, joilla oli lukivaikeus, heikommat taidot sopeutuvuudessa ja sosiaalisissa taidoissa tyypillisesti lukeviin lapsiin verrattuna jo alle kouluikäisinä. Suurimmillaan ero ilmeni tyypillisesti ja heikosti lukevien tyttöjen välillä. Lisäksi lukivaikeuden yhteys psykososiaaliseen hyvinvointiin ilmeni erilaisena tytöillä ja pojilla jo alle kouluikäisinä: tytöillä oli enemmän tunne-elämän ongelmia ja pojilla käyttäytymisen ongelmia. Lukivaikeuden yhteys oli myös erilaista sukuriski- ja kontrolliryhmässä: erityisesti ilmeni kontrolliryhmän heikosti lukevien nuorten tarkkaamattomuus ja hyperaktiivisuus. Tuloksien perusteella jatkossa tulisi huomioida jo alle kouluikäiste lasten kielellisen sekä sosiaalisen taidokkuuden yhtyeenkietoutuminen ja tukea näitä molempia lukivaikeuden ehkäisemiseksi. Huomiota tulisi kiinnittää myös lukivaikeuden erilaiseen profiiliin sukuriskilapsilla ja lapsilla, joilla perinnöllistä riskiä lukivaikeuteen ei ole.
dc.format.extent 42 s.
dc.language.iso fin
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.subject.other psykososiaalinen hyvinvointi
dc.title Lukivaikeus ja psykososiaalinen hyvinvointi : alle kouluikäisen lapsen kehitys nuoreksi
dc.type Book en
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:jyu-201210162692
dc.subject.ysa lukihäiriöt
dc.subject.ysa käyttäytymishäiriöt
dc.subject.ysa tunne-elämä
dc.subject.ysa sosiaaliset taidot
dc.type.dcmitype Text en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Master’s thesis en
dc.contributor.tiedekunta Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor.tiedekunta Faculty of Social Sciences en
dc.contributor.laitos Psykologian laitos fi
dc.contributor.laitos Department of Psychology en
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto fi
dc.contributor.oppiaine psykologia fi
dc.date.updated 2012-10-16T14:04:28Z

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record