"Emansipaation kriittinen teoreetikko" : Herbert Marcusen poliittinen ajattelu kriittisen teorian edustajana ja uuden vasemmiston opiskelijaradikaalien kiistanalaisena isähahmona

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.author Lepistö, Antti
dc.date.accessioned 2012-10-05T11:19:12Z
dc.date.available 2012-10-05T11:19:12Z
dc.date.issued 2007
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/39915
dc.description.abstract Tutkimuksessani tarkastelen Frankfurtin koulukunnan kriittisen teorian edustaja Herbert Marcusea 1960-luvun lopun länsimaisen uuden vasemmiston opiskelijaradikaalien kiistel-tynä isähahmona. Hahmottelen saksalaisen kriittisen filosofian vallankumouksellisuuteen elämäkseen ja 1960-luvun lopulla opiskelijoiden liikehdintään sitoutuneen Marcusen filoso-fisesta ajattelusta ja poliittisesta toiminnasta rakentunutta poliittista figuuria kolmella erityi-sellä lukutavalla. Oletan, että Marcusen ajattelussa on taipumuksia jatkuvuuteen ja sen eri vaiheita ohjaa pyrkimys kapitalistisen järjestelmän kritiikkiin sekä kumoamiseen saksalai-sen negatiivisen filosofian tradition avulla. Näin Marcusen 1960-luvulla muun muassa opiskelijaradikaaleille esitettyjä teoreettisia näkemyksiä voidaan kokonaisvaltaisemmin ymmärtää vain filosofin vuosikymmeniä aikaisemmin laatiman tuotannon avulla. Toiseksi luen Marcusen poliittista toimintaa niin sanottuna teoriapolitiikkana. Kari Palosen ja Quen-tin Skinnerin lanseeraama teoriapoliittinen perspektiivi keskittyy teoretisoivassa toiminnas-sa ilmenevien käsitemuotoilujen, tilannetulkintojen ja normatiivisten näkemysten poliitti-seen ulosluentaan. Jo 1950-luvun alussa alkanut psykoanalyysin metapsykologialla marxi-laista yhteiskuntakritiikkiä piristänyt teoriapoliittinen kehittely mahdollisti Marcusen 1960-luvulla yrittämän kriittisen teorian uudelleenpolitisoimisen. Korostetusti teoriapoliittisella negatiivisella filosofiallaan Marcuse alkoi erkaantua vanhojen kollegojensa Max Hork-heimerin ja Theodor W. Adornon edustamasta kriittisen teorian politisointia ja politikointia vieroksuneesta linjasta. Kolmannen lukutavan muodostaa J.L. Austinin puheaktiteoria ja siitä Quentin Skinnerin ja etenkin Jacques Derridan tekemät oivallukset. Lukutavan kes-keisajatuksena on tutkia, miksi vastoin tahtoaan kulttimaineeseen nousseen Marcusen filo-sofinen argumentaatio tulkittiin niin kuin tulkittiin ja mistä Marcusen väärinymmärtäminen johtui. Teen tutkimukseni alussa uuden vasemmiston synnyn ja kehityksen, poliittisten tilantei-suuksien niukkuuden ilmapiirin ja ainoastaan Marcusen vuosien 1964-1969 figuurin tulkit-semisille keskeisimmät tekstit ja puheet huomioon ottavan demonstraation. Sen jälkeen keskityn selvittämään, millaiseen filosofiaan ja teoriapoliittiseen kehittelyyn Marcusen kiis-tanalainen asema uuden vasemmiston isänä todellisuudessa perustui. Yritän selittää, miksi kriittistä teoriaa politisoimaan ryhtynyt, mutta politikoinnin diskursseista vetäytynyt ja poli-tisoinnin diskursseihin varauksellisesti suhtautunut Marcuse toimi sillä poliittisella tyylillä kuin toimi. Painotan itse kriittisen teorian seuraamisesta ja kriittisen intellektuellin ”poliitti-sesta eetoksesta” ja sivistysdiskurssista johtuvaa tietoista rajallisuutta ja kyynisyyttä politii-kan, varsinkin retorisen puheen alueilla. fi
dc.format.extent 174
dc.language.iso fin
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.subject.other Marcuse
dc.subject.other kriittinen teoria
dc.subject.other uusi vasemmisto
dc.subject.other 1960-luku
dc.subject.other opiskelijaradikalismi
dc.subject.other Freud
dc.subject.other Marx
dc.subject.other puheaktiteoria
dc.subject.other teoriapolitiikka
dc.title "Emansipaation kriittinen teoreetikko" : Herbert Marcusen poliittinen ajattelu kriittisen teorian edustajana ja uuden vasemmiston opiskelijaradikaalien kiistanalaisena isähahmona
dc.type Book en
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:jyu-201210052616
dc.type.dcmitype Text en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.contributor.tiedekunta Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor.tiedekunta Faculty of Social Sciences en
dc.contributor.laitos Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos fi
dc.contributor.laitos Department of Social Sciences and Philosophy en
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto fi
dc.contributor.oppiaine valtio-oppi fi
dc.date.updated 2012-10-05T11:19:12Z

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record