Kreikkalaisesta paideiasta ja sen ilmenemismuodoista Platonin ajattelussa

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.author Tuomi, Tuovi
dc.date.accessioned 2012-08-28T11:49:06Z
dc.date.available 2012-08-28T11:49:06Z
dc.date.issued 2008
dc.identifier.uri http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201208282268 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/38415
dc.description.abstract Tutkielmani nostaa esille sanan p a i d e i a (kantasana p a i s = lapsi), jonka Werner Jaeger toi nä-kyvästi esille samannimisessä 3-osaisessa teosjärkäleessään. Sanaa on vaikea täsmällisesti kääntää. Kreikan kielessä se ilmaisee kokonaisuutta, jonka eri puolia nykykielissä vastaisivat käsitteet sivili-saatio, kulttuuri, traditio, kirjallisuus ja kasvatus. Roomalainen Cicero käänsi paideian latinaksi Humanitas-nimellä. Häntä mukaillen ajattelen sanan merkitsevän s i v i s t y s p ä ä o m a a. Ihmisellä on kaksi ”luontoa”: luonnollinen luonto, kuten eläimilläkin ja keinotekoinen luonto, joka on saatu aikaan muovaamalla. Tätä muovaamista ja sen tulosta ruvettiin 5. esikristillisellä vuosisa-dalla nimittämään paideiaksi. Niin Platonilla kuin Aristoteleellakin paideia on yhteydessä o l e m i – s e n yleiseen problematiikkaan. Ihminen ei ole heille irrallinen osa kosmosta, vaan aina suhteessa kaikkeen olemiseen. Pidän paideiaa työni keskiössä ja tarkastelen sen ilmenemismuotoja Platonin tuotannossa. Selvitte-len ensin kasvatusihannetta yhteiskunnan kehyksissä, koska kreikkalainen koki elävänsä yhteisössä. Sen jälkeen otan esille sofistit paideian isinä ja kuvailen kreikkalaista kasvatusta yleensä niin Atee-nassa kuin Spartassakin, koska viimeksi mainittu oli osaltaan esikuvana Platonin kehitellessä varti-jaluokan kasvatusta. Tietysti filosofin oma kasvu kohti paideian maailmaa sekä hänen ”johtotähten-sä”, erityisesti Sokrates, ovat tärkeitä. Ennen kuin siirryn Platonin kahden tason maailmankuvaan ja ihmiskäsitykseen viivähdän tuokion hänen opintomatkojensa anneissa. Ateenassa oli 300-luvulla kolme maineikasta koulua: Platonin Akatemia, Isokrateen koulu ja Aris-toteleen Lykeion. Niitä esittelen ja vertailen toisiinsa. Platonin tuotannosta otan käsittelyyn lähinnä hänen paideiaan liittyvät dialoginsa M e n o n i n, V a l t i o n ja L a i t. Olen tutkielmassani pyrkinyt valaisemaan Platonin edustamaa paideia-käsitystä hänen kokonaisfilo- sofiastaan käsin, jolloin keskiöön asettuu h y v ä n käsite (arete). Menon-dialogi on paideian osalta pyhitetty kokonaan tälle kysymykselle. Valtiossa on työni kannalta taas keskeisenä vartijaluokan kasvatus. Platonin mielestä hyvän idean voi koko ominaisuudessaan oivaltaa vain se harvalukuinen valiojoukko, jota on koulutettu riittävän pitkälle. Ainoastaan he kelpasivat johtajiksi filosofin oi-keudenmukaiseen ihannevaltioon. Ideaopin pohjalta käy selville Platonin ”pessimistinen” ihmiskäsitys, jossa oletetaan useimpien ih-misten kiinnittyvän pelkästään näkyvän maailman asioihin. Toisaalta tämä tarjoaa myös mahdolli-suuden valtiolle kouluttaa kansalaiset palvelemaan tehtävissä, jotka soveltuvat heidän mittoihinsa. Platon jakaa Valtiossaan ihmiset kolmeen luonnetyyppiin. Luokituksen ratkaisevana perustana on heidän sielunsa hallitsevin osio ja tältä pohjalta syntyy jaottelu järki-, tahto- ja haluihmisiin. Yhteis-kuntaluokiksi konkretisoituina he muotoutuvat vartijoiden, sotilaiden ja ravinnontuottajien ryhmik-si. Platonin mukaan vasta vartijoiden spesifissä kasvatuksessa on kysymys varsinaisesta paideiasta. Niinpä Lait-dialogi paideian viimeisenä leimahduksena Platonin tuotannossa jää - laajasta ”kasva-tusosastostaan” huolimatta - tutkielmassani vähemmälle huomiolle. Tässä sivugradussani olen taustoittanut Platonin ajattelua myös historiallisella aineksella. Sen avulla olen mielestäni voinut omalta osaltaan tehdä läpinäkyviksi niitä tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet Platonin filosofiaan ja sen pedagogisiin sovelluksiin.
dc.format.extent 72 s.
dc.language.iso fin
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.subject.other Platon.
dc.subject.other paideia
dc.title Kreikkalaisesta paideiasta ja sen ilmenemismuodoista Platonin ajattelussa
dc.type Book en
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:jyu-201208282268
dc.subject.ysa hyveet
dc.subject.ysa ihminen
dc.subject.ysa valtio
dc.type.dcmitype Text en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Master’s thesis en
dc.contributor.tiedekunta Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor.tiedekunta Faculty of Social Sciences en
dc.contributor.laitos Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos fi
dc.contributor.laitos Department of Social Sciences and Philosophy en
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto fi
dc.contributor.oppiaine filosofia fi
dc.rights.restriction This material has a restricted access due to copyright reasons. It can be read at the workstation at Jyväskylä University Library reserved for the use of archival materials: https://kirjasto.jyu.fi/collections/archival-workstation. en
dc.rights.restriction Aineistoon pääsyä on rajoitettu tekijänoikeussyistä. Aineisto on luettavissa Jyväskylän yliopiston kirjaston arkistotyöasemalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/kokoelmat/arkistotyoasema. fi
dc.date.updated 2012-08-28T11:49:06Z

This material has a restricted access due to copyright reasons. It can be read at the workstation at Jyväskylä University Library reserved for the use of archival materials: https://kirjasto.jyu.fi/collections/archival-workstation.

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record