Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorPerälä, Laura
dc.date.accessioned2012-07-03T07:49:19Z
dc.date.available2012-07-03T07:49:19Z
dc.date.issued2012
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1222826
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/38138
dc.description.abstractViime vuosien aikana kulttuurin ja hyvinvoinnin yhteys on nostanut kulttuuri- ja hyvinvointialan ammattilasten mielenkiintoa. Tämän tutkimuksen juuret ulottuvat Turun ammattikorkeakoulun hallinnoimiin, musiikin ja hyvinvoinnin yhteyttä kartuttaviin hankkeisiin. Hankkeiden tavoitteina ovat olleet sairaalamusiikkityön pilotointi ja kehittäminen Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikalla vuodesta 2010 alkaen. Tutkimuksessa tutkittiin musiikin käyttömahdollisuuksia vastasyntyneiden teho-osastolla. Tutkimuksessa otettiin huomioon sekä vastasyntyneen lapsen välitön reagointi elävään musiikkiin että vanhempien ja hoitohenkilökunnan kokemukset elävästä musiikista osastolla. Tutkimukseen osallistui 16 vastasyntyneiden teho-osastolla hoidossa olevaa vastasyntynyttä, 14 teho-osastolla olevan vastasyntyneen vanhempaa sekä 14 hoitajaa. Vastasyntyneelle ja hänen vanhemmilleen laulettiin akustisen kitaran säestyksellä 10 minuutin ajan elävää musiikkia. Hoitajat tarkkailivat tutkimuksen aikana lapsessa tapahtuvia fysiologisia muutoksia ja kirjasivat havaintonsa modifioituun Neonatal Infant Pain Scale (NIPS) –taulukkoon. Fysiologisia muutoksia hoitajat tarkkailivat monitorinäkymän avulla ottaen huomioon happisaturaatiossa ja sydämen lyöntitiheydessä tapahtuvat muutokset. Havainnot hoitajat kirjasivat ennen musiikkia, musiikin aikana ja musiikin jälkeen. Tutkimuksessa mukana olleet vanhemmat ja hoitajat vastasivat tutkimuksen jälkeen kyselylomakkeeseen, jossa kartoitettiin vanhempien ja hoitajien mielipiteitä elävää musiikkia kohtaan vastasyntyneiden teho-osastolla. Tulokset osoittivat musiikin tarpeellisuuden ja positiiviset vaikutukset vastasyntyneiden teho-osastolla. Musiikki vaikutti lapsen happisaturaatioon nostaen veren happipitoisuutta ja sydämen lyöntitiheyteen laskien sitä. Nämä lapsessa tapahtuvat fysiologiset muutokset tarkoittivat sitä, että musiikillinen ääniympäristö rauhoitti lasta. Musiikki loi positiivista ilmapiiriä osastolle ja sai aikaan mielihyvän tunteita sekä osaston henkilökunnassa että vastasyntyneiden vanhemmissa.
dc.format.extent59 sivua
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherkeskonen
dc.subject.othervastasyntynyt
dc.subject.othervarhainen kehitys
dc.titleMusiikki ja keskonen : musiikin käyttö vastasyntyneiden teho-osastolla
dc.title.alternativeMusiikin käyttö vastasyntyneiden teho-osastolla
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201207031995
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanitiesen
dc.contributor.laitosMusiikin laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Musicen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineMusiikkikasvatusfi
dc.contributor.oppiaineMusic Educationen
dc.date.updated2012-07-03T07:49:19Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi3052
dc.subject.ysokeskoset
dc.subject.ysovastasyntyneet
dc.subject.ysomusiikki
dc.subject.ysotehohoito
dc.subject.ysokehitys
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot