Naisyrittäjyys - vetoa vai työntöä työelämästä?

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.author Hilander, Anja
dc.date.accessioned 2012-06-22T04:55:47Z
dc.date.available 2012-06-22T04:55:47Z
dc.date.issued 2012
dc.identifier.uri http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201206221939 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/38082
dc.description.abstract Tämän tutkimuksen lähtökohtana on tilanne, jossa naisten yrittäjyysaktiivisuus on alhaisempaa kuin miesten. Asia on Suomessa tiedostettu ja erilaisten naisyrittäjyyttä edistävien hankkeiden ja toimenpide-ehdotusten avulla naisten kiinnostusta yrittäjyyteen on yritetty lisätä. Kasvu on kuitenkin hidasta, siitäkin huolimatta, että naiset ovat miehiä koulutetumpia. Suomessa naisyrittäjien osuus on noin kolmannes kaikista yrittäjistä, mutta toisaalta Euroopan mittakaavassa Suomen naisyrittäjien osuus on kärkisijoilla. Ylipäätään naisyrittäjyyden tutkimus on suhteellisen nuori tutkimusala, sillä varhaisimmat naisten yrittäjyyteen liittyvät tutkimukset ovat 1970-luvulta. Tähän asti yrittäjyystutkimus on kohdistunut miesten yrittäjyyteen, joten vallitseva yrittäjyyden käsitys on muodostunut sen perusteella. Kriittisimmät tutkijat esittävätkin, ettei ole olemassa naisyrittäjyyttä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella sitä, mitkä tekijät vaikuttavat naisten yrittäjyysintentioon. Yrittäjyystutkimuksessa puhutaan palkkatyön ja yrittäjyyden välissä vaikuttavista veto- ja työntövoimista. Työntävä tekijä voi olla esimerkiksi tyytymättömyys työuran etenemiseen, kun taas yrittäjyyteen vetävä tekijä voi olla mahdollisuus toteuttaa itseään yrittäjänä. Tämän tutkimuksen kohteena ovat viisi 40–60 vuoden ikäistä naista, jotka työuran jälkeen etsivät yrittäjyydestä vaihtoehtoa palkkatyölle. Tutkimuksessa ilmiötä tarkastellaan yrittäjyyden teorioiden lisäksi elämänkaaripsykologian viitekehyksessä, jossa elämä jaetaan jaksoihin ja kullakin jaksolla on omat haasteensa. Tämän ajatusmallin kautta työ nähdään välineenä kehittyä, jolloin työpaikan valinnassa yksilön tarpeilla on merkitystä. Tutkimuksen johtopäätöksissä kyseenalaistetaan yksipuolinen palkkatyö–yrittäjyys-asetelma, joka tarjoaa liian vähän vaihtoehtoja työn kautta kehittymiselle. Samoin vaihtoehtojen vähyyden takia kynnys lähteä yrittäjäksi on tässä asetelmassa korkea. Toiseksi tuodaan esiin työn merkitys osana yksilön kehitystä, jolloin niin työhön kuin yrittäjyyteenkin liittyvissä asioissa yksilöiden tavoitteilla on tärkeä merkitys. Kaiken kaikkiaan työntekoa ja yrittäjyyttä säätelevien rakenteiden ja lainsäädännön tulisi olla nykyistä joustavampia. Niiden tulisi tukea työhön liittyviä yksilöllisiä tarpeita ja elämänvaiheita.
dc.format.extent 106 s.
dc.language.iso fin
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.subject.other yrittäjyys
dc.subject.other naisyrittäjyys
dc.subject.other yrittäjyysintentio
dc.subject.other työntö- ja vetovoimat
dc.subject.other elämänkaariajattelu
dc.subject.other työura
dc.title Naisyrittäjyys - vetoa vai työntöä työelämästä?
dc.type Book en
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:jyu-201206221939
dc.subject.ysa yrittäjyys
dc.subject.ysa naiset
dc.subject.ysa työura
dc.subject.ysa elämänkaari
dc.type.dcmitype Text en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.contributor.tiedekunta Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu fi
dc.contributor.tiedekunta Jyväskylä University School of Business and Economics en
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto fi
dc.contributor.oppiaine yrittäjyys fi
dc.date.updated 2012-06-22T04:55:47Z

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record