Musik i svenskundervisning på högstadiet

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.author Mäkinen, Susanna
dc.date.accessioned 2012-05-29T17:09:17Z
dc.date.available 2012-05-29T17:09:17Z
dc.date.issued 2012
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/37921
dc.description.abstract Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, käyttävätkö yläkoulun ruotsinopettajat musiikkia opetuksessaan ja millaisia kokemuksia heillä on musiikin liittämisestä ruotsinopetukseen. Tarkoituksena oli myös kartoittaa, millä tavoin ja kuinka usein he käyttävät musiikkia opetuksessa sekä millaisia hyviä ja huonoja puolia he näkevät sen käytössä olevan. Tutkimuksen hypoteesi oli, että musiikin rooli ruotsinopetuksessa ei ole erityisen suuri. Tutkimuksen aineisto koostui 46 sähköisestä kyselylomakkeesta, jotka kerättiin ruotsinopettajilta Suomen ruotsinopettajat ry:n sähköpostilistan kautta. Kysely sisälsi sekä väittämiä että avoimia kysymyksiä, joten vastaukset analysoitiin osittain kvantitatiivisesti ja osittain kvalitatiivisesti. Noin kolme neljästä opettajasta ilmoitti käyttävänsä jonkin verran musiikkia ruotsin opetuksessa. Kaikki opettajat, jotka ilmoittivat käyttävänsä erittäin paljon tai paljon musiikkia, käyttivät ainakin jonkin verran oppikirjojen ulkopuolista musiikkia. Opettajat kokivatkin, että oppikirjat sisältävät liian vähän musiikkia, ja toivoivat saavansa enemmän vinkkejä musiikin käyttöön opetuksessa. Vastaajat olivat sitä mieltä, että musiikkia voidaan käyttää melkein millä kielenopetuksen osa-alueella tahansa ja sillä on monia positiivisia vaikutuksia kielenoppimiseen. Opetustarkoituksessa musiikkia käytettiin eniten kuullunymmärtämisessä, sanaston opetuksessa, aiheeseen syventymisessä ja kielialueen (musiikki)kulttuuriin tutustumisessa. Vähiten musiikkia käytettiin luetunymmärtämisen, suullisen kielitaidon, kirjallisen tuottamisen ja luovan ilmaisun harjoituksissa. Virkistystarkoituksessa vastaajat käyttivät musiikkia eniten taukomusiikkina ja oppilaiden piristämiseen ja virkistämiseen, vähiten taustamusiikkina ja oppilaiden rentouttamiseen. Suurimpina musiikin etuina opettajat pitivät sen rauhoittavaa ja motivoivaa vaikutusta sekä sitä, että oppilaat yleensä pitävät musiikista. Haittapuolina vastaajat näkivät ajanpuutteen sekä tunneilla että tehtävien valmistelussa, vaikeuden löytää tunneille sopivaa musiikkia sekä sen, että musiikki saattaa rentouttaa oppilaita liikaa. Osa vastaajista oli sitä mieltä, että musiikin käytöllä ei ole haittapuolia. Yleisesti musiikilla ei kuitenkaan ollut kovin suurta roolia opetuksessa, mikä vahvisti tutkimuksen hypoteesin. Opettajat näyttivät kuitenkin tarvitsevan lisää koulutusta musiikin käytössä voidakseen paremmin hyödyntää sitä. Myös valmiit tehtävät ja tehtäväpaketit saattaisivat mahdollisesti helpottaa opettajien työtä.
dc.format.extent 35
dc.language.iso swe
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.subject.other svenskundervisning
dc.subject.other musik
dc.subject.other högstadium
dc.title Musik i svenskundervisning på högstadiet
dc.type Book en
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:jyu-201205291756
dc.type.dcmitype Text en
dc.type.ontasot Kandidaatintutkielma fi
dc.type.ontasot Bachelor's thesis en
dc.contributor.tiedekunta Humanistinen tiedekunta fi
dc.contributor.laitos kielten laitos fi
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto fi
dc.contributor.oppiaine Faculty of Humanities en
dc.contributor.oppiaine ruotsin kieli fi
dc.date.updated 2012-05-29T17:09:17Z

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record