Akillesjännekipupotilaiden pohjelihasharjoituksen aikainen aivoaktivaatio ja kuntoutusjakson vaikutus aktivaatioon

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.author Flink, Riina
dc.date.accessioned 2012-05-28T18:43:43Z
dc.date.available 2012-05-28T18:43:43Z
dc.date.issued 2011
dc.identifier.uri http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201205281749 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/37915
dc.description.abstract Flink, Riina 2011. Akillesjännekipupotilaiden pohjelihasharjoituksen aikainen aivoakti-vaatio ja kuntoutusjakson vaikutus aktivaatioon. Liikuntabiologian laitos. Jyväskylän Yliopisto. Biomekaniikan Pro Gradu – tutkielma, 88s. Nivelien, alaselän ja akillesjänteiden kiputilat ovat nykyään hyvin yleisiä. Kuitenkaan kroonisen kivun hoitokeinot eivät ole yhtä kehittyneitä kuin akuutin kivun hoitokeinot. Tähän osasyynä on tietämättömyys kroonisen kivun vaikutuksista elimistöön. Etenkin kroonisen kivun vaikutukses-ta tahdonalaiseen liikkeeseen on hyvin vähän tietoa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena olikin vertailla kroonisesta akillesjännekiputilasta kärsivien ja kontrollihenkilöiden aivoaktivaatioita pohjelihasharjoituksen aikana. Tämä tehtiin tutkimalla aivoalueiden sokerintyyppisen merkkiai-neen kulutusta, joka on suoraan verrannollinen aktiivisuuden määrään. Lisäksi tutkittiin kolmen kuukauden eksentrisen kuntoutusjakson vaikutuksia aivoaktivaatioihin. Tutkimukseen osallistui 10 kroonisesta akillesjännekivusta kärsivää henkilöä sekä 10 kontrolli-henkilöä. Kipupotilailla oli ilmennyt kipua akillesjänteen seudulla vähintään kuusi viikkoa. Ki-vun aste vaihteli koehenkilön mukaan. Kipupotilaat osallistuivat mittauksiin sekä ennen että jälkeen kuntoutusjakson. Kuntoutusjakso kesti kolme kuukautta, jonka aikana kipupotilaiden tavoitteena oli suorittaa kaksi eksentristä harjoitetta päivässä. Lisäksi koehenkilöt täyttivät kivun tasoa arvioivan VISA- kyselyn ennen ja jälkeen kuntoutuksen sekä neljän ja kahdeksan viikon päästä kuntoutuksen aloituksesta. Kontrollihenkilöt osallistuivat mittauksiin vain kerran eivätkä he suorittaneet kuntoutusjaksoa. Mittauskerta koostui mittaussuorituksesta sekä aivojen positro-niemissiotomografia- kuvauksesta (PET). Mittaussuoritus oli pohjelihasharjoitus joka suoritet-tiin istuen ja aina yhdellä jalalla kerrallaan. Polvi oli suorana ja nilkkaa ojennettiin isometrisesti noin 90 asteen kulmassa voimalevyä vasten. Ennen varsinaista harjoitusta mitattiin maksimaali-nen isometrinen voima (MVC, maximal voluntary contraction), jonka perusteella laskettiin var-sinaisen harjoituksen voimataso (30% MVC). Mittaussuorituksen aikana tehtiin 8-10 sarjaa kummallakin jalalla. Sarja koostui viidestä viiden sekunnin mittaisesta nilkanojennuksesta. Toistojen väleillä oli viiden sekunnin palautusjaksot. Harjoituksen alussa koehenkilön laski-moon injektoitiin merkkiaine eli 18F-2-fluoro-2deoksi-D-glukoosi ([18F]-FDG). Noin tunnin kuluttua merkkiaineen pistämisestä koehenkilöille suoritettiin kymmenen minuutin staattinen FDG- PET- kuvaus aivojen alueelta. Tulokset analysoitiin SPM ohjelmalla (Statistical Paramet-ric Mapping), jonka avulla pystyttiin tilastollisesti vertailemaan aivojen eri alueiden aktiivisuuk-sia. Tutkimus osoitti, että potilaiden terveen jalan maksimaalinen isometrinen voima oli saman-tasoista kuin kontrollihenkilöiden voima. Sen sijaan kipujalan maksimaalinen voimatuottokyky oli ennen kuntoutusta tilastollisesti merkitsevästi (noin 150 N) matalampi kuin terveen jalan kykyvoimantuottokyky. Kipujalan MVC nousi kuntoutuksen seurauksena terveen jalan tasolle. Myös VISA- kyselyn tulokset osoittavat, että kuntoutus paransi kipujalan toimintakykyä ja laski kiputasoa. VISA- kyselyn pisteen nousivat tutkimusajanjakson aikana tilastollisesti merkitseväs-ti (p< 0,05) keskimäärin 16 (± 23) pisteellä. Tutkimus ei osoittanut, että kroonisesta akillesjännekivusta kärsivillä olisi pohjelihasharjoituk-sen aikana erilainen aivoaktivaatio kuin kontrollihenkilöillä. Lisäksi kuntoutusjakson ei havaittu vaikuttavan kipupotilaiden aivoaktivaatioihin. Syynä tähän voi olla esimerkiksi pieni koehenki-lömäärä tai se, että mittausolosuhteita ei voitu suunnitella aivotutkimuksen kannalta optimaali-simmiksi.
dc.format.extent 87 s.
dc.language.iso fin
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.subject.other Avainsanat: krooninen kipu
dc.subject.other positroniemissiotomografia (PET)
dc.subject.other MVC
dc.subject.other VISA-kysely
dc.title Akillesjännekipupotilaiden pohjelihasharjoituksen aikainen aivoaktivaatio ja kuntoutusjakson vaikutus aktivaatioon
dc.type Book en
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:jyu-201205281749
dc.subject.ysa kipu
dc.subject.ysa krooninen kipu
dc.subject.ysa tomografia
dc.subject.ysa kantajänne
dc.subject.ysa aivot
dc.subject.ysa hermosto
dc.type.dcmitype Text en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Master’s thesis en
dc.contributor.tiedekunta Liikuntatieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor.tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences en
dc.contributor.laitos Liikuntabiologian laitos fi
dc.contributor.laitos Department of Biology of Physical Activity en
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto fi
dc.contributor.oppiaine biomekaniikka fi
dc.date.updated 2012-05-28T18:43:43Z

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record