Hur behärskar finska gymnasister de vanligaste nominalfraserna i svenska?

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.author Laurila, Päivi
dc.date.accessioned 2012-05-15T07:16:39Z
dc.date.available 2012-05-15T07:16:39Z
dc.date.issued 2012
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/37831
dc.description.abstract Tutkielmani tarkoitus oli selvittää, kuinka hyvin lukion toisen ja kolmannen vuoden opiskelijat hallitsevat ruotsin kielessä esiintyvät tavallisimmat nominaalifraasit. Jaottelin fraasityypit kahteen pääryhmään; säännönmukaisiin sekä ulkoa opeteltaviin fraaseihin, jolloin pystyin tarkastelemaan, hallittiinko säännönmukaiset fraasit paremmin kuin ulkolukua vaativat fraasit. Materiaalina tutkimuksessani oli kyselylomakkeen vastaukset, ja opiskelijoiden tehtävänä oli kirjoittaa aukkotehtävään oikea ruotsinkielinen fraasi antamieni suomenkielisten vihjeiden perusteella. Tutkimukseen osallistui yhteensä 34 lukiolaista eräästä keskisuomalaisesta koulusta. Suurin osa osallistujista oli lukion toisen vuoden opiskelijoita, jotka suorittivat Rub4 -kurssia. Analysoin materiaalia sekä kvantitatiivisin että kvalitatiivisin menetelmin. Koska lomakkeeseen ei ollut annettu valmiita käännöksiä, minulla oli mahdollisuus tarkastella myös, kuinka lukiolaiset hallitsivat sanastoa ja kielioppia. Tutkimukseni osoittaa, ettei ennakko-oletukseni siitä, että säännönmukaiset fraasit hallittaisiin paremmin kuin ulkoa opeteltavat, pitänyt paikkaansa. Yleisesti ottaen oikeiden nominaalifraasien tuottaminen aiheutti yllättävän paljon vaikeuksia. Parhaiten ja huonoiten hallittujen fraasien osaamisprosentit vaihtelivat 3 ja 65 välillä. Ongelmia esiintyi lähinnä opiskelijoiden vastausten tulkinnassa ja keskeneräisiksi jääneiden vastausten analysoinnissa. Paikoitellen myös vastausprosentti jäi alhaiseksi, mikä todennäköisesti kertoo siitä, että oppilaat kokivat näiltä kohdin tehtävän liian vaikeaksi. Yleinen tutkimuksessa noussut ilmiö opiskelijoiden vastauksissa oli englannin kielen keskeinen vaikutus sekä sanastossa ilmenneet vaikeudet. Parhaiten osattujen fraasien joukossa oli useita ulkolukua vaativia fraaseja, mutta yhteistä parhaiten hallituille fraaseille oli se, että ne opitaan kielenopiskelun varhaisessa vaiheessa. Artikkelien käyttö oli erittäin vähäistä ja erityisesti määräisen artikkelin käyttö oli harvinaista. Tutkimukseni perusteella ei voi kuitenkaan tehdä yleistettäviä johtopäätöksiä lukiolaisten nominaalifraasien hallinnasta, mutta se antaa suuntaviivoja siitä, minkälaisissa kieliopillisissa rakenteissa lukiolaiset pärjäävät hyvin tai heikosti. Koska yleinen taso jäi heikoksi, voi tutkimuksestani tehdä sen johtopäätelmän, että kieliopillisten rakenteiden sekä sanaston opetus tulisi olla tehokkaampaa.
dc.format.extent 25
dc.language.iso swe
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.subject.other nominaalifraasit
dc.subject.other kielenoppiminen
dc.subject.other lukio
dc.subject.other ruotsi
dc.title Hur behärskar finska gymnasister de vanligaste nominalfraserna i svenska?
dc.type Book en
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:jyu-201205151657
dc.type.dcmitype Text en
dc.type.ontasot Kandidaatintutkielma fi
dc.type.ontasot Bachelor's thesis en
dc.contributor.tiedekunta Humanistinen tiedekunta fi
dc.contributor.laitos kielten laitos fi
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto fi
dc.contributor.oppiaine Faculty of Humanities en
dc.contributor.oppiaine ruotsin kieli fi
dc.date.updated 2012-05-15T07:16:39Z

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record