Räjähdysaineita sisältävien maanäytteiden esikäsittelymenetelmien vertailu

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.author Runsas, Tiina
dc.date.accessioned 2012-05-07T17:37:26Z
dc.date.available 2012-05-07T17:37:26Z
dc.date.issued 2012
dc.identifier.uri http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201205071620 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/37786
dc.description.abstract Räjähdysaineiden kulkeutuminen maaperään ja vesitöihin aiheuttaa merkittävän ympäristöriskin, sillä toksikologisissa tutkimuksissa räjähdysaineiden on havaittu aiheuttavan monia terveydellisiä haittoja ja ne ovat myrkyllisiä eläville organismeille. Tämän johdosta räjähdysaineita sisältävien ympäristönäytteiden analysointiin on kehitetty monia menetelmiä, jotta koko ekosysteemiä kohtaavat vahingot voitaisiin tunnistaa ja suorittaa kunnostustoimenpiteitä kontaminoituneilla alueilla. Tässä Pro gradu-tutkielmassa tarkastellaan räjähdysaineita, niiden ympäristö- ja terveysvaikutuksia sekä räjähdysaineita sisältävien maanäytteiden uuttamista ja analysointia. Tutkielmassa selvitetään nestekromatografisen systeemin toimintaperiaate sekä käydään läpi analyysimenetelmien validointiin ja laadunvarmistukseen liittyviä asioita. Erikoistyössä verrattiin räjähdysaineita sisältävien maanäytteiden uuttamiseen käytettyjä kolmea näytteen esikäsittelymenetelmää. Näytteiden uuttaminen suoritettiin mekaanisella ravistelulla, nopeutetulla liuotinuutolla ja mikroaaltoavusteisella uutolla. Analyyttien pitoisuudet analysoitiin nestekromatografisesti ja yhdisteiden detektointi suoritettiin UV-detektorilla. Menetelmän validointi suoritettiin viiden validointiparametrin (selektiivisyys, spesifisyys, lineaarisuus, toistotarkkuus, oikeellisuus) avulla ja se soveltui hyvin maanäytteistä uutettujen analyyttien pitoisuusmäärityksiin. Esikäsittelymenetelmien välisessä vertailussa mekaaninen ravistelu todettiin suhteellisen tarkaksi ja toistettavaksi menetelmäksi, jolla on kohtalainen uutto-tehokkuus. Nopeutetussa liuotinuutossa uuttolaitteisto oli tekniseltä toiminta-varmuudeltaan huono, mutta se oli uuttotehokkuudeltaan paras. Mikroaalto-avusteinen uutto oli suhteellisen tarkka ja toistettava esikäsittelymenetelmä, mutta sen uuttotehokkuus oli huono, joten menetelmän optimointia on jatkettava tulevaisuudessa.  
dc.format.extent 70 s.
dc.language.iso fin
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.subject.other ympäristöanalyysit
dc.subject.other räjähdysaineet
dc.subject.other TNT
dc.subject.other RDX
dc.subject.other HMX
dc.subject.other mikroaaltoavusteinen uutto
dc.subject.other nopeutettu liuotinuutto
dc.subject.other mekaaninen ravistelu
dc.subject.other HPLC
dc.subject.other validointi
dc.title Räjähdysaineita sisältävien maanäytteiden esikäsittelymenetelmien vertailu
dc.type Book en
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:jyu-201205071620
dc.subject.ysa ympäristöanalyysi
dc.subject.ysa räjähdysaineet
dc.subject.ysa ympäristövaikutukset
dc.subject.ysa terveysvaikutukset
dc.subject.ysa validointi
dc.subject.ysa uutto
dc.type.dcmitype Text en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Master’s thesis en
dc.contributor.tiedekunta Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor.tiedekunta Faculty of Mathematics and Science en
dc.contributor.laitos Kemian laitos fi
dc.contributor.laitos Department of Chemistry en
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto fi
dc.contributor.oppiaine epäorgaaninen ja analyyttinen kemia fi
dc.date.updated 2012-05-07T17:37:26Z

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record