Språkval och kodväxling hos ett tvåspråkigt barn

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.author Keränen, Aino-Kaisa
dc.date.accessioned 2012-02-16T14:00:38Z
dc.date.available 2012-02-16T14:00:38Z
dc.date.issued 2011
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/37391
dc.description.abstract Tutkielman tarkoituksena oli selvittää kaksikielisen (suomi-ruotsi) lapsen kielenkäyttötottumuksia päiväkotikontekstissa. Tutkimuskysymykseni olivat: 1. Miten informantti käyttää kumpaakin kieltään? 2. Mitkä tekijät vaikuttavat informantin kielenvalintaan? 3. Ilmeneekö koodinvaihtoa? 4. Mitä tarkoituksia koodinvaihdolla on? Tutkielman ajatuksena oli tuottaa kiinnostavaa ja hyödyllistä tietoa muun muassa päiväkodin henkilökunnalle sekä kaksikielisten lasten vanhemmille, jotta lasten kaksikielistä kehitystä voitaisiin tukea entistä paremmin. Tutkielma oli kvalitatiivinen tapaustutkimus, jonka teoreettisena viitekehyksenä toimi sosiointeraktionismi. Materiaalinkeruumetodina käytin osallistuvaa havainnointia. Tutkimuksessani havainnoin yhtä, havainnointihetkellä 5-vuotiasta tyttöä kaksikielisessä (suomi-ruotsi) päiväkodissa Keski-Suomessa. Havainnointitilanteet koostuivat erilaisista aktiviteeteista. Tutkittavan perhetausta oli suomenkielinen ja hänen ruotsin kielen omaksumisensa alkoi 10 kuukauden ikäisenä ruotsinkielisessä päivähoidossa. Taustatietoa informantin kielitaustasta sain vanhemmille lähettämäni kyselylomakkeen kautta. Tutkimusmateriaalin analysointimetodina käytin kuvailevaa analyysia. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että informantti käytti enimmäkseen suomea ryhmänsä muiden tyttöjen kanssa vapaamuotoisissa leikkitilanteissa sekä suomenkielisen lapsiryhmän ohjaajien kanssa. Havaintojeni mukaan informantti valitsi poikkeuksetta ruotsin keskustelukieleksi ruotsinkielisen ryhmänsä ohjaajien kanssa. Lisäksi informantti vaikutti käyttävän ruotsia esikoulutunneilla sekä ohjaajien että muiden lasten kanssa. Tärkeimpiä informantin kielenvalintaan vaikuttavia tekijöitä näyttivät olevan tilanne ja puhekumppani. Koodinvaihtoa ilmeni jonkin verran kummallekin kielelle. Koodinvaihdolle tyypillisiä tekijöitä olivat puhekumppanin vaihtuminen, sanoman vahvistaminen sekä mieliala. Tutkimuksen mukaan informantti vaikutti olevan tietoinen kielten eriävyydestä ja käyttävän molempia kieliään systemaattisesti. Koodinvaihto ei havaintojeni mukaan ilmentänyt ainakaan suurempia puutteita informantin kielikompetensseissa vaan pikemminkin mahdollisuutta ilmaista itseään laajemmin kahdella kielellä. fi
dc.language.iso swe
dc.subject.other kodväxling, kontext, språkval, tvåspråkighet fi
dc.title Språkval och kodväxling hos ett tvåspråkigt barn
dc.type Book en
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:jyu-201202161199
dc.type.dcmitype Text en
dc.type.ontasot Kandidaatintutkielma fi
dc.type.ontasot Bachelor's thesis en
dc.contributor.tiedekunta Humanistinen tiedekunta fi
dc.contributor.laitos kielten laitos fi
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto fi
dc.contributor.oppiaine Faculty of Humanities en
dc.contributor.oppiaine ruotsin kieli fi

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record