Suomalaisten suuryritysten vuosina 1851-1925 syntyneiden johtajien elinikä

DSpace/Manakin Repository

Show simple item record

dc.contributor.author Ålander, Juho
dc.date.accessioned 2012-02-15T06:14:53Z
dc.date.available 2012-02-15T06:14:53Z
dc.date.issued 2012
dc.identifier.uri http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201202151178 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/37370
dc.description.abstract Tässä työssä tarkastellaan suomalaisten teollisuusyritysten johtajien kuolleisuutta. Tarkoituksena on selvittää sosioekonomisia kuolleisuuseroja 1900-luvun alusta alkaen vertailemalla johtajien kohorttikuolleisuutta miesten yleiseen kohorttikuolleisuuteen vastaavana aikana. Aineiston 192 johtajaa ovat syntyneet vuosina 1851–1925 ja toimineet johtajina vuosien 1900 ja 1975 välisenä aikana. Kuolleisuuden käsittelyssä käytetään kolmea mittaria: saavutettua elinikää, aikuisiän elinajanodotetta ja johtajakohtaisesti laskettua todennäköisyyttä väestön yleiselle edustajalle elää johtajan nimityshetkestä vähintään yhtä pitkään kuin johtaja. Lisäksi luodaan nopea katsaus johtajien kuolemiseen vielä työssä ollessaan. Johtajien ja väestön yleisissä kuolleisuuksissa ei löydy tilastollisesti merkitseviä eroja vuosina 1851–1875 tai vuosina 1876–1900 syntyneille johtajille. Vuosina 1901–1925 syntyneet johtajat elivät tilastollisesti merkitsevästi väestön keskiarvoa pidempään (p<0,001), aikuisiän elinajanodotteessa ero oli 40-vuotiaana 24% tai 7,7 vuotta. Vuosina 1876–1900 syntyneiden johtajien vastaava ero oli 9% tai 2,7 vuotta ja vuosina 1851–1875 syntyneillä vain 4% tai 0,9 vuotta. Työtehtävistään luopumatta vuosina 1851–1875 syntyneistä johtajista kuoli 38%, vuosina 1876–1900 syntyneistä 32% ja vuosina 1901–1925 syntyneistä vain 4,5%. Sosioekonomisten kuolleisuuserojen puuttuminen tarkastelujakson alkupuolelta johtunee kuolleisuuden erilaisesta rakenteesta, ennen kaikkea tautikuolleisuuden suuresta merkityksestä kuolleisuudelle. Epidemiologisen transition myötä elämäntapojen merkitys kuolleisuudelle kasvaa samalla, kun kokonaiskuolleisuus laskee huomattavasti. Tutkimustulosten valossa nykyisenkaltaisia sosioekonomisia kuolleisuuseroja ei 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä löydy, vaan ne kehittyvät vähitellen vuosisadan loppupuolta kohti. Sotien jälkeisenä aikana johtajat muodostavat oman poikkeuksellisen hyvinvoivan ryhmänsä.
dc.format.extent 70 s.
dc.language.iso fin
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.subject.other Kuolleisuus
dc.subject.other yritysjohtajat
dc.subject.other sosioekonominen asema
dc.subject.other elinajanodote
dc.subject.other taloushistoria
dc.title Suomalaisten suuryritysten vuosina 1851-1925 syntyneiden johtajien elinikä
dc.type Book en
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:jyu-201202151178
dc.subject.ysa kuolleisuus
dc.subject.ysa yritysjohtajat
dc.subject.ysa sosioekonominen asema
dc.subject.ysa elinajanodote
dc.subject.ysa taloushistoria
dc.type.dcmitype Text en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Master’s thesis en
dc.contributor.tiedekunta Humanistinen tiedekunta fi
dc.contributor.tiedekunta Faculty of Humanities en
dc.contributor.laitos Historian ja etnologian laitos fi
dc.contributor.laitos Department of History and Ethnology en
dc.contributor.yliopisto University of Jyväskylä en
dc.contributor.yliopisto Jyväskylän yliopisto fi
dc.contributor.oppiaine Economic history en
dc.contributor.oppiaine taloushistoria fi
dc.date.updated 2012-02-15T06:14:53Z

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record