Show simple item record

dc.contributor.author Kotkavirta, Jussi
dc.contributor.author Moisio, Olli-Pekka
dc.contributor.author Pihlström, Sami
dc.contributor.author Seinälä, Henna
dc.date.accessioned 2012-02-14T10:04:03Z
dc.date.available 2012-02-14T10:04:03Z
dc.date.issued 2012
dc.identifier.isbn 978-951-39-4280-9
dc.identifier.uri http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-4280-9 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/37363
dc.description.abstract Suomen Filosofi nen Yhdistys on jo vuodesta 1980 lähtien järjestänyt yhden sanan kollokvioita, joissa paneudutaan johonkin eri aikakausia ja fi losofi sia suuntauksia askarruttavaan teemaan. Mutta vasta globalisaation muutettua maapallon maailmankyläksi SFY lähtee maailmalle järjestämällä kollokvion aiheesta ”Maailma”. Ehkä näin maailmojasyleilevän teeman tiivistäminen yhteen sanaan on vaikuttanut vaikealta. Miten voidaan valita tarkastelutapa ja näkökulma maailmaan, kun jo olemme maailman sisällä? Mikä olisi sopiva fi losofi nen lähestymistapa maailmaan, kun me kaikki jo olemme maailmassa? Mikään kohde ei kuitenkaan ole fi losofeille vieras tai liian maailmallinen – ei edes maailma itse. Niinpä yhdistyksen hallitus asetti ansioituneista maailmankansalaisista koostuvan toimikunnan (Jussi Kotkavirta, Olli-Pekka Moisio, Sami Pihlström, Henna Seinälä) suunnittelemaan Maailma-kollokviota Jyväskylään, joka kahden päivän ajaksi 12.–13.1.2009 saa näin kunnian toimia maailman napana.Suomen kielen ikivanha sana maailma on yhdistelmä sanoista maa ja ilma, joilla on kantauralilainen perusta ja vastineet suomen etä- ja lähisukukielissä. Samoin kuin englannin earth, sana maa viittaa sekä maan pintaan (”pudota maahan”) että aineeseen (”maasta olet sinä tullut”) – myöhemmin myös koko maapalloon. Suomalaisten muinaisen ajattelutavan mukaan vaakatasossa levittyvä maa lisättynä taivasta kohti ulottuvalla ilmalla antaa meille koko maailman. Monissa kielissä maapalloon ja maailmaan voidaan viitata samalla sanalla (lat. mundus, ranskan monde, espanjan mundo). Kreikan maa-termin ge pohjalta puhutaan geometriasta, geodesiasta, geofysiikasta, geologiasta, geografi asta (maantieteestä) ja geopolitiikasta. Palloa merkitsevästä latinan globus-termistä on johdettu adjektiivi ”globaali” ja maapalloistumista merkitsevä ”globalisaatio” (ranskalaisten ”mondialisaatio”).Maailmaan kokonaisvaltaisena lainomaisena järjestyneenä kokonaisuutena (kaaoksen vastakohtana) viittaavat kreikan kosmos ja latinan universum. Näiden johdannaisia ovat muun muassa ”kosminen”, ”kosmologia”, ”kosmopoliitti”, ”universaalinen” ja ”universitas” (yliopisto). Muinaisgermaaninen kanta werold on pohjana maailmaa merkitseville sanoille saksassa Welt, englannissa world ja ruotsissa värld. Maailma-termillä on joissakin kielissä mahdollisesti satunnaisia lisämerkityksiä: latinan mundus merkitsee myös puhdasta ja siistiä, venäjän mir rauhaa. Erityisiä merkityksiä on myös suomen sanonnoilla ”lähteä maailmalle” (muuttaa pois kotoa), ”maailmallisuus” (sekulaarisuus vastakohtana uskonnollisen sääntöjen hallitsemalle elämälle) ja ”maailmanmusiikki” (etnisiä piirteitä korostava kansainvälinen musiikkitarjonta). fi
dc.format.extent Verkkokirja (343 s.).
dc.language.iso fin
dc.publisher Jyväskylän yliopisto
dc.relation.ispartofseries SoPhi;1238-8025 ;116.
dc.subject.other maailma fi
dc.subject.other filosofia fi
dc.subject.other analyyttinen filosofia fi
dc.subject.other filosofit fi
dc.subject.other hermeneutiikka fi
dc.subject.other fenomenologia fi
dc.title Maailma
dc.type Book en
dc.identifier.urn URN:ISBN:978-951-39-4280-9
dc.subject.ysa maailma
dc.subject.ysa filosofia
dc.subject.ysa analyyttinen filosofia
dc.subject.ysa filosofit
dc.subject.ysa fenomenologia
dc.subject.ysa hermeneutiikka
dc.subject.kota 611

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record